Aittaluoto

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Aittaluoto 7. kaupunginosa

Suuralue	Keskusta
Osa-alueet	-
Väkiluku	494
Postinumero	28100
Seurakunta	Keski-Porin seurakunta

Herralahden stadikka ja Hennala. Taustalla näkyy Aittaluodon kerrostaloja. Kuva on 1960-luvun alkupuolelta.

Aittaluoto on Porin 7. kaupunginosa, joka sijaitsee Porin keskustan koillispuolella. Hans Hansinpojan kartassa vuodelta 1663 nimi on muodossa Aitlopt. Asukkaita 494 (vuonna 2003). Aittaluodossa toimii paperitehdas.

[muokkaa]

Historia

Aittaluoto oli muinoin 1500-luvulla saanut nimensä siitä, että siellä oli ollut kruunun kymmennysaitoilla paikkansa. Sitten 1700-luvulla Aittaluoto kuului kruununsaariin, jotka kaupunki oli ottanut haltuunsa "lammaskartanolaitoksen" käyttöön välikirjalla 16.1.1756.

Koska kruunu halusi ottaa viinanpolton itselleen, rakennettiin vuonna 1777 Aittaluodolle kuninkaallinen polttimo, jonka rakentamisen paroni Hastfer oli ottanut huolekseen. Laitokseen tuli kahdeksan 360 kannun vetoista rankkipannua ja neljä 150 kannun selityskattilaa. Porin jalkaväkirykmentistä komennettiin 100 miestä rakennustöihin ja heidät majoitettiin kaupunkiin, joka oli suuri rasitus Porille. Rannassa räjäytettiin kiviä, tehtiin salvutöitä ja paalutettiin, josta aiheutui, että lohi ei noussut jokeen tavanomaisesti ja lohisaaliit olivat kehnoimmat miesmuistiin. Kruununpolttimo lakkautettiin vuonna 1787.

Aittaluotoon rakennettiin jo vuonna 1781 Herralahden salmen yli 123 kyynärää pitkä, viiden puuarkun kannattelema silta.

Aittaluodolla sijaitsi 1840-luvulla kauppahuone Björkman & Rosenlewin, kauppiaiden C. F. Björnbergin ja C. Timgrenin perikunnan omistama pultaani- ja purjekangastehdas (etuoikeus 12.11.1842). Laitoksessa, jossa työpajan lisäksi oli suojia työmiehille, oli käytössä 10 kangaspuut.

Vuonna 1847 perustettiin Aittaluotoon kaupungin ensimmäinen varsinaiseksi olutpanimoksi katsottava laitos.

Kaupungin kahdeksasta tuulimyllystä pari oli joen toisella puolen ja joku myös Aittaluodossa.

Edvard Molanderin toimiessa Porin pormestarina Aittaluodon lunastuskysymyksen tarkempaa valmistelua varten 13.2.1883 asetettiin toimikunta, johon kuuluivat herrat Molander, Johan Fredrik Grönfeldt, Palander ja Robert Junnelius. Toimikunnan laadittua mietintönsä valittiin uusi komitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus asianmukaiseksi hakemuskirjaksi. Komiteaan kuuluivat herrat Molander, Palander, Gräsbeck, Grönvall ja Törnudd. Laadittiin 11.2.1886 anomus saada lunastaa Aittoluodon maat. Herrojen Edvard Molander ja Robert Junnelius muodostama lähetyskunta lähti jättämään anomuksen Senaattiin. Vastauskirjeessä 21.5.1889 Porille luovutettiin täydellä omistusoikeudella maat 1.1.1892 alkaen, "nykyisen arennin päätyttyä".

Myöhemmin ehdotettiin vielä lisämaan saantia siten, että kaupungille saataisiin luonnollinen raja, jonka Senaatti hyväksyi. Porin saama maa-alue ei ollut vähäinen, kaksi kaupunginosaa: 7. eli Aittaluoto ja 8. eli Isosanta. Koko aluelisäys oli 557,16 tynnyrinalaa, joka vastaa 275,032 hehtaaria. Samalla kun kaupunki sai kaksi kaupunginosaa, tuli myös lisäksi omistusoikeus teollisuulaitosten hallitsemiin tontteihin sekä runsaasti niitty- ja jonkin verran peltomaata.

Senaatti päätti vielä 18.10.1892, että nämä maat myös kirkollisessa suhteessa liitetään kaupunkiin sekä vuonna 1893, että 1.1.1894 alkaen myös hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa. (Lähde: Porin kaupungin historia, painettu 1899)

[muokkaa]