Akseli Gallen-Kallela
Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista
Akseli Gallen-Kallela (syntyjään Axél Waldemar Gallén, s. 26. huhtikuuta 1865, Pori, Suomi – k. 7. maaliskuuta 1931, Tukholma, Ruotsi) on Juseliuksen mausoleumin freskojen maalaaja. Freskot kuitenkin valitettavasti tuhoutuivat kokonaisuudessaan vuonna 1931 tulipalossa. Akseli Gallen-Kallela oli Suomen kansainvälisesti kuuluisimpia taiteilijoita. Akseli Gallen-Kallelalla on Porissa oma katu Gallen-Kallelankatu ja häntä esittävä patsas.
Historia
Suomen kansallisromantiikan johtaviin hahmoihin kuuluva Akseli Gallen-Kallela sai varhaiset vaikutteensa naturalistisesta ranskalaisesta ulkoilmamaalauksesta opiskellessaan Ranskassa. Hän maalasi jo vuonna 1884 taulunsa "Poika ja varis". Vuoden 1890 paikkeilla hän kiinnostui ajankohtaisesta kansallisesta romantiikasta ja teki matkoja mm. Kuhmoon ja Vienan Karjalaan. Matkojen inspiroimana Gallen-Kallela maalasi vuonna 1897 Ruoveden erämaa-ateljessaan Kalelassa kansallisromantiikan innoittamat Kalevala-aiheiset työt "Lemminkäisen äiti", "Joukahaisen kosto" ja "Velisurmaaja". Hänen tunnettuja taulujaan ovat mm. "Ensi opetus", "Aino"-taulu, "Paimenpoika Paanajärveltä" ja "Seitsemän veljeksen" kuvat. Vuosikymmenen alkupuolella syntyi myös Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä vuonna 1894 symbolististen virtausten innoittamana monia lyyrisiä teoksia, kuten "Symposium" ja "Ad Astra"-niminen ylösnousemusaihe.
Vuosisadan vaihteen jälkeen Gallen-Kallela maalasi freskoja mm. "Kullervon sotaanlähtö" vuonna 1901, Porissa Juseliuksen mausoleumiin freskot 1903 sekä vuonna 1928 Helsingissä Kansallismuseon eteishallin kattofreskot. Hän kävi myös Yhdysvalloissa 1923-1926.
Monipuolisesti lahjakkaana Akseli Gallen-Kallela oli Suomen taiteen valovoimaisempia hahmoja. Aikansa taide-elämän kiistattomana johtajana hän edusti ajan muotokulttuuria suunnittelemalla huonekaluja, tekstiilejä, metallitöitä, lasimaalauksia, kirjankuvituksia ja tiettävästi ensimmäiset suomalaiset julisteet.
Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä on esillä hänen tuotantoaan sekä mm. Afrikan matkalta 1909-1911 kerättyä aineistoa.
Lähde
- Tietokirjat ja lehtileikkeet
