Carl Fredrik Rosenlew

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Carl Fredrik Rosenlew syntyi Vehmaalla 6.12.1797 kapteeni Alexander Vilhelm Rosenlewin ja puolisonsa Elisabet Ulrika Blåfiedtin perheeseen. Hän sai todistuksen triviaalikoulusta vuonna 1813.

Aatelissuvussa pitkään jatkuneen sotilasuraperinteen päätti Carl Fredrik ryhtyen kauppiaaksi. Siihen aikaan aatelisilla oli ritariston ja aatelisten etuoikeuksien 16.10.1723 mukaisesti oikeus erityistä maksua, apuveroa eli "kontingenttia", vastaan harjoittaa porvarillista liikettä sekä he olivat muuten vapaita kruunun ja kaupungin veroista. Silloisesta kauppakirjanpitäjä Carl Fredrik Rosenlewistä tuli porvari ja kauppias Poriin. Ennen porvarioikeuksien saamista Rosenlew palveli kahdeksan vuotta kauppaneuvos P.A. Moliisin luona tehden monta ulkomaanmatkaa ja hankkien itselleen hyvät tiedot kauppa-asioissa.

Kun sitten C.F. Rosenlew sai vuonna 1820 porvarisoikeudet tuonti- ja vientikaupan harjoittamis- sekä avoimen kauppapuodin pitämisoikeuksineen, hän perusti yhdessä paikkakuntalaisen kauppias August Wilhelm Björkmanin kanssa kauppaliikkeen "Björkman & Rosenlew". Tämä etupäässä puutavaran vientiä harjoittava liike toimi niin menestyksekkäästi, että jo 1850-luvun alussa Rosenlew luettiin kaupungin etevimpien kauppiaiden joukkoon ja oli "isäntä viidessä erityisessä suuressa laivassa". Raastuvalta rantaan menevän kadun varrella kivitalossa oli kauppahuoneella Björkman & Rosenlew puotinsa.

Kaupunginvanhimmat huomasivat kuitenkin vuonna 1831, että tämän porvarioikeuden myöntämisessä oli poikettu tavallisesta käytännöstä, sillä Rosenlew oli aatelismies ja oli saanut porvarioikeudet tavallisena kauppiaana. Niinpä hänelle määrättiin 200 paperiruplan vero. Rosenlew valitti asiasta, mutta joutui lopulta maksamaan veroa 150 ruplaa, koska muuten aatelismies ei olisi saanut harjoittaa porvarillista elinkeinoa.

Carl Fredrik Rosenlew avioitui Kristiinankaupungissa 25.2.1802 syntyneen Johanna Margareta Ekströmin kanssa. Perheeseen syntyneet kaksi poikaa jatkoivat myöhemmin isänsä elämäntyötä: Fredrik Wilhelm syntyi 22.12.1831 ja Carl Petter 7.11.1833.

Kauppatoiminnalle 1830-luku oli erittäin suotuisa. Kauppiaat alkoivat rakentaa sahoja maaseudulle kaupungin kauppa-alueelle, mutta itse kaupungin vieressä ei vielä ollut mitään sahalaitosta. Esimerkiksi vuonna 1837 kauppahuone Björkman & Rosenlew pyysi oikeutta perustaa ohutteräinen sahamylly Parkanon Kainokoskelle. Kauppahuone sai myös kauppias C.F. Björnbergin kanssa luvan rakentaa sahan Lavian Susikoskelle sekä erillisoikeuden pultaanitehtaan perustamiseen 1840-luvun alkupuolella.

Porissa elettiin 1840-luvulla suurien laivojen ja laivanvarustuksen kulta-aikaa. Koko kaupungin kauppalaivaston lästimäärä vaihteli 6 000 ja 7 000 lästin välillä, mutta nousi vuosina 1840 ja 1847 jonkin verran yli 7 400 lästin, mikä oli korkein Porissa saavutettu. Wolffin laivakalenterissa vuonna 1849 oli kaupungin etevin laivanisäntä toiminimi Björkman & Rosenlew omistaen kolme fregattia: 290-lästinen "Adonis", 275-lästinen "Eurydice" ja 260-lästinen "Victoria" sekä parkkilaivat: 216-lästinen "Delphin" ja 174-lästinen "Aurora" eli yhteensä 1 215 lästiä. Koko Suomen kauppalaivasto oli vuonna 1850 yhteensä 51 551 lästiä.

Kauppahuoneen Björkman & Rosenlew sekä kauppiaiden C.F. Björnbergin ja C. Timgrenin perillisten omistama pultaani- ja purjepalttinatehdas, etuoikeutettu 12.11.1842, sijaitsi Aittaluodossa. Laitos käsitti työpajan lisäksi suojia työmiehille ja siellä oli 10 kangaspuut, joissa valmistettiin esimerkiksi 350 kpl purjekangasta vuonna 1844.

Vuonna 1843 vallitsivat epäsuotuisat kauppasuhdanteet heikentäen sekä metsätuotteiden että purjekankaan menekkiä. Vuodesta 1847 alkaen kauppa taas lisääntyi, vaikkakin Euroopassa 1848 ja 1849 vallinnut levottomuuksien aika vaikutti haittaavasti Poriinkin. Jo vuonna 1850 kaupankäynti vilkastui kuitenkin entiselleen ja Pori kauppalaivoineen (noin 5 000 lästiä) oli suurin koko maassa, kunnes sitten vuonna 1852 kaupungin talous romahti tuhoisan Porin yhdeksännen palon seurauksena.

Carl Fredrikin puoliso Johanna Margareta oli kuollut 28.12.1850. Sitten vanhin poika Fredrik Wilhelm Rosenlew joutui ottamaan hallintaansa kauppahuoneen, kun isä Carl Fredrik Rosenlew kuoli äkillisesti 16.1.1852. Isän menestyneestä liiketoiminnasta oli kertynyt suuri omaisuus ja tulevan Rosenlew-suuryhtiön perusta oli luotu.

[muokkaa]