Hallituskatu

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Porin raatihuone Hallituskadulla.

Hallituskatu kulkee itä-länsi-suuntaisena Keski-Porin kirkon nurkalta Vapaudenkadulle. Kadun varrelta ovat mm. kaupungin vanha raatihuone, nykyinen kaupungintalo, Porin teatteri ja Satakunnan museo.

Hallituskatu sai nykyisen nimensä vuonna 1928, kun useita keskustan vanhoja venäläisperäisiä nimiä muutettiin "suomalaisemmiksi". Nimen taustalla oli luonnollisesti kaupungin tärkeimpien hallintoelinten sijainti sen varrella. Alunperin katu oli nimetty ensin Kuningattarenkaduksi ja sitten Alexandrankaduksi Venäjän silloisen keisarinna Alexandran (1798-1860) mukaan.

Porin ensimmäiset liikennevalot asennettiin Hallituskadun ja Yrjönkadun risteykseen ja otettiin käyttöön 21.11.1967. Siihen aikaan tämän risteyksen ja Porin sillan kautta kulki kaupungin "ohikulkuliikenne".

[muokkaa]

Hallituskadun historiaa

Kun kaupunki vuonna 1558 perustettiin, jolloin ulvilalaiset siirsivät talonsa ja tavaransa uuteen Porin kaupunkiin, lähellä toisiaan olevat talot olivat pieniä ja kadut vain kapeita mutkaisia kujia. Niiden vierelle rakennettiin ensitilassa tietysti kirkko ja raastupa. Kaupunki alkoi vähitellen kasvaa, mutta nykyisen Hallituskadun alueella, tonttien 3, 5 ja 8 kohdalla, oli vielä 1600-luvun lopussa vain muutamia tuulimyllyjä.

Kun kaupungin rakentamisen edistyessä syntyneille kaduille vihdoin alettiin antaa nimiä, oli suunnilleen nykyisen Hallituskadun paikkeilla "Ylempi Linnakatu". Porin palojen ja uudelleenrakentamisen jälkeen kadun nimi Ruotsin vallan aikaan oli Kuningattaren katu.

Sitten Suomi vuonna 1809 joutui Venäjän vallan alle. Porin palon 1852 jälkeen vahvistettiin 17.11.1852 uusi asemakartta. Vanhojen neljännesten nimien mukana vaihtuivat katujen ja torien vanhat nimitykset. Uudet nimet otettiin suurimmaksi osaksi hallitsevan keisarillisen perheen nimiluettelosta. Näin entisestä Kuningattaren kadusta tuli "Alexandran katu".

Kivikirkolta raatihuoneelle mentäessä oikealla eli joenpuolella sijatsevat seuraavat tontit ja rakennukset:

Kortteli 5/tontti 8 (nykyinen Hallituskatu 1 eli Hallituskadun ja Yrjönkadun kulmatontti): Koko tontin omisti vuonna 1882 kauppias Carl Martin ja kymmenen vuotta myöhemmin tyttärensä Carolina Martin. Tontin keskellä olevaa pihaa ympäröivät joka puolella asuin- ja talousrakennukset, joihin kuljetaan nykyisen Hallituskadun puolelta katetun porttikäytävän kautta.

Kulmarakennus valmistui vuonna 1858 sekä yhdistetty asuin- ja ulkorakennus 1858-1860. Arkkitehtitoimisto Krook suunnitteli aivan 1800-luvun lopussa kulmatalon muuttamisen jugendtyyliseksi sekä mittavan ulkorakennuksen tontille, jonka tuolloin omisti apteekkari John Juselius.

Kortteli 5/tontti 5 (nykyisin Hallituskatu 3 eli Hallituskadun ja Antinkadun kulmatontti): Nk. Nordgrenin tontilla (omistajina olleet kauppias K.A. Nordgren, leskirouva Jenny Nordgren) on kolme asuinrakennusta ja kaksi talousrakennusta. Kulmatalo, alunperin uusrenesanssirakennus, muutettiin vuonna 1907 jugendtyyliseksi arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin muutospiirustusten mukaisesti. Omistajaksi oli vaihtunut Föreningsbanken i Finland, jolla oli siinä Porin sivukonttorinsa. Samalla tontilla nykyisen Hallituskadun suuntaisena valmistui vuonna 1854 toinen asuinrakennus ulkorakennuksineen.

Kortteli 4/tontti 4 (nykyinen Hallituskatu 5 eli Hallituskadun ja Antinkadun kulmatontti): Nk. Rambergin tontti oli jo 1880-luvulla ympäröitynä eri-ikäisillä rakennuksilla. Nykyisen Hallituskadun suuntainen asuinrakennus rakennettiin vuonna 1864 ja korjattiin 1887 "perin pohjin". Tontin kulmatalo ja tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1855. Ulkorakennus on vuodelta 1856 ja laajennettu sekä korjattu jo vuosina 1857 ja 1865. Talous- ja ulkorakennuksiin tehtyjä lisäyksiä on suunnitellut arkkitehti Torkel Nordman, joka suunnitteli myös vuoden 1921 laajennuksen kulmarakennuksen julkisivuun. Tontin nykyisen Antinkadun puoleisella laidalla on muita matalampi, yksikerroksinen kivitalo, joka säilyi rakenteiltaan Porin palosta 1852 toimien ainakin viimeksi varastona. Nykyisin sisätilat on kunnostettu nykyaikaiseksi asunnoksi, jossa kuitenkin vielä ovat tallella historialliset tulipalon mustuttamat kattohirret. Tämä kivitalo on yksi vanhimmista "Kivikeskustassa" säilyneistä rakennuksista. Tontti on kuulunut mm. kunnallisneuvos G.E. Rambergille.

Kortteli 4/tontti 1 (nykyinen Hallituskatu 7 eli Hallituskadun ja Raatihuoneenkadun kulmatontti): Junneliuksen palatsia (nykyinen Kaupungintalo) ja raatihuonetta vastapäätä kulmatalo on valmistunut vuonna 1860 ja nykyisen Hallituskadun puoleinen asuinrakennus vuonna 1857. Tontin sisäosissa sijaitsee yhtenäinen rakennusrivi, jossa on asuin- ja taloustiloja. Omistajina on ollut mm. kapteeni Karl Nordberg ja vuonna 1871 ensimmäinen kaupunginlääkäri Theodor Tigerstedt. Sitten omistajuus siirtyi uusille omistajille, tullitarkastaja Eugen Maconille ja Johan Gustaf Nordlingille eli tunnetun Hj. Nortamon isälle. Samalla tontilla olivat 1890-luvulla asuneet myös apteekkari Robert Junnelius ja tohtori K.P. Malmgren. Vielä myöhemmin omistajina olivat hammaslääkäri Alfred Hacksell, joka asui ja piti vastaanottoa kulmatalossa Alexandran katu 7, ja kauppias Johannes Jacobsson, joka sittemmin lunasti itselleen myös Hacksellin osuuden. Kulmatalossa on myös aikoinaan ollut Björneborgs Tidning-lehden toimitilat. Alexandran kadun puolelta johtaa pihaan kaunis katettu porttikäytävä. Vuonna 1916 tontin rakennukset osti Oy W.Rosenlew Ab.

Seuraavaksi raatihuoneen ja Satakunnan Museon välillä on vielä Teatteria vastapäätä nykyisen Teatterikadun ja Hallituskadun kulmassa vuonna 1893 valmistunut nk. Merikapteenin talo, jonka rakennutti merikapteeni Oscar Heine. Arkkitehti Ricardo Björnberg suunnitteli tämän erilaisia tyylisuuntia yhdistelevän rakennuksen, jonka erikoisuutena on laivan mastotornia muistuttava pyöreä torni. Mainittakoon, että samainen talon omistaja perusti ahtausliikkeen "Oscar Heine & Co" ja rakennutti myös 1800-luvun puolella Uniluotoon kolmikerroksisen "pitsihuvilan", joka vieläkin on tallella Mäntyluodon koulun vieressä. "Merikapteenin talo" on ollut Porin seurakuntien omistuksessa vuodesta 1922 ja siinä toimii Porin ev.lut. seurakuntayhtymän hallintokeskus. Vuonna 1983 yhteistyössä Museoviraston kanssa entisöity porraskäytävä on suojelukohde. Vuosina 1999-2000 tehdyssä peruskorjauksessa pyrittiin palauttamaan vanhaa ja korjaamaan vuosien mittaan tehtyjä sekalaisia muutoksia mm. palauttamalla huonekorkeus ja entisöimällä vanhoja katto-ornamentteja.