Hennala

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Vanha kuva Herralahden stadionista. Taustalla näkyy Hennala.

Hennala oli 1920-luvulla (Armas Lindgren & Bertel Lindqvist) valmistunut Rosenlewin rakennus Herralahdessa. Taloa alettiin kutsua Hennalaksi erään sen asukkaan lausahduksen mukaan. Hänen mielestään talo ilmeisesti näytti ulkoisesti samalta kuin Hennalan kasarmit. Nimitys otettiin käyttöön ja lopulta tämä asuinrakennus tunnettiin vain Hennalan nimellä. Hennalan asuintalo tuli 1960-luvulla vanhanaikaiseksi, koska talossa oli vain puulämmitys eikä taloon tullut lämmintä vettä. Hennalan talo päätettiin purkaa vuonna 1970.

[muokkaa]

Hennalan historiaa

Aittaluotoon johtavan sillan viereen Herralahteen Oy W. Rosenlew Ab rakennutti 1920-luvulla suuren kasarmirakennuksen, joka oli tarkoitettu erityisesti juuri valmistuneen paperitehtaan työväen asunnoiksi. Rakennuspiirustukset teki kansallisromanttista suuntausta edustava professori Armas Lindgren yhdessä arkkitehti Bertel Lindqvistin kanssa.

Rapatun, valkoiseksi maalatun ja peräti 94 metriä pitkän rakennuksen tiiliset väli- ja ulkoseinät olivat puoli metriä paksut. Talossa oli viisi portaikkoa ja kolme kerrosta, joissa oli yhteensä 54 asuntoa. Pienet huoneen ja keittiön käsittävät asunnot olivat 35 neliön suuruisia ja suuremmat 65 neliön asunnot käsittivät kaksi huonetta ja keittiön. Lisäksi oli muutamia asuntoja, joissa kahdella huoneella oli yhteinen keittiö.

Vähitellen asunnot jakautuivat niin, että kahdessa idänpuoleisessa portaikossa asui paperitehtaalaisia, keskellä verstaan työläisiä ja kahdessa lännenpuoleisessa portaikossa myöhemmin toiminnan aloittaneen sulfiittitehtaan väkeä.

Kun Aittaluodossa ei vielä ollut kaupungin vesijohtoverkkoa, Rosenlew-yhtiö veti talolle oman vesijohdon vastakkaisen tontin kaivosta ja sähköpumpulla saatiin kylmä käyttövesi kaikkiin asuntoihin. Talossa oli myös silloin harvinaiset vesiklosetit, joista tosin osa oli porraskäytävien puolella. Kaikkiin asuntoihin kuului kellari- ja ullakkotilat sekä polttopuuvarastot, koska asunnot olivat puulämmitteisiä.

Hennalan asukkaiden elämä oli turvallista, palkat olivat suhteellisen korkeita ja vuokrat kohtuulliset. Osa asukkaista oli jopa saanut asuntonsa yhtiöltä luontaisetuna. Yhtiön asuinalueella virisi vilkas harrastustoiminta, varsinkin jalkapalloilu oli suosittua. Siellä toimi vuonna 1933 epävirallinen urheiluseura "Hennalan Alku", jonka seuraajaksi rekisteröitiin vuonna 1934 "Porin-Pallo-Toverit".

Kun 1960-luvulla asukkaiden varallisuustaso nousi, eivät asunnot enää vastanneet kaikkien vaatimustasoa. Asumistukijärjestelmän tultua voimaan voimistui muuttoliike talosta. Hennala rapistui ja lopulta tämä oman aikansa historiallisesti merkittävä työväen asuinrakennus päätettiin purkaa. Nykyisin Aittaluodonkadulla sijaitsee uusi kiinteistöosakeyhtiö Hennala.

[muokkaa]