Itätulli

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Itätulli (viikkari) 5. kaupunginosa

Suuralue	Keskusta
Osa-alueet	-
Väkiluku	2 151
Postinumero	28100
Seurakunta	Keski-Porin seurakunta

Itätulli tunnetaan Porissa paremmin nimellä viidesosa ja lempinimellä viikkari. Viikkari kaavoitettiin jo vuonna 1811. Viikkarissa sijaitsee Rakennuskulttuuritalo Toivo ja samassa pihapiirissä Korsmanin talo eli museotalo, jossa "eletään" vuotta 1951 osoitteessa Varvinkatu 19. Näiden vieressä sijaitsee Sibeliuspuisto, jossa on vielä jäljellä 1930-luvulta kaupungin ainoa suojelukohteeksi nimetty funkkiskioski. Suuri osa rakennuskannasta on asemakaavallisesti suojeltua.

[muokkaa]

Itätullin historiaa

Vuoden 1801 suurpalon jälkeen oli kaupungilla suuri laajennustarve. Vihdoin keisari Aleksanteri I allekirjoitti lahjoituskirjan ns. Kuninkaanhakojen maista tähän tarkoitukseen. Maanmittari Isak Tillberg laati laajennuskaavan, joka hyväksyttiin vuonna 1811. Asemakaavassa katuleveys oli nostettu 30 kyynärään ja tonttikoko 80x80 kyynärään. Perusajatuksena oli paloturvallisuuden lisääminen samoin kuin aiemmin varsinaiselle kaupungille Tillbergin suunnittelemassa, vuonna 1801 hyväksytyssä, uudessa asemakaavassa. Uusklassisen suuntauksen mukaisessa "ruutukaavassa" kahden suuntaiset kadut leikkasivat toisiaan suorakulmaisesti.

Tälle alueelle syntyi 5. kaupunginosa eli Itätulli, jossa vieläkin on hyvin näkyvissä "ruutukaavan" periaate. Tämän ns. "Uuden kaupungin" liittäminen Porin asemakaavoitettuun alueeseen kaksinkertaisti kerralla kaupungin pinta-alan. Alueen rakennukset olivat enimmäkseen matalia puutaloja.

Kaupungin C. T. Chiewitzin asemakaavaa täydennettiin vuonna 1949 rakennusjärjestyksellä, jossa mm. sallittiin 3-kerroksisten talojen rakentaminen Itsenäisyydenkadun varteen, 3- ja 6-kerroksiset rakennukset Isolinnankadulle sekä 5-kerroksiset silloisen Aleksanterintorin eli nykyisen Sibeliuspuiston viereen. Puiston nimeksi tuli Sibeliuspuisto vuonna 1955. Myöhemmin liitettiin osa kortteleista ydinkeskustaan sekä kaupunginosa jaettiin eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen. Eteläosan asemakaava vahvistettiin vuonna 1980, pohjoisosan 1983 ja Linnakatujen välisen osan liittyminen osaksi ydinkeskustaa vuonna 1986.