Paviljonki

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Paviljongin asuinalue nykyisen Musan kaupunginosan alueella alkoi muodostua 1900-luvun alussa silloisten kaupungin rajojen ulkopuolelle paikkaan, jossa sijaitsi Porin Metsästysseuran ampumarata paviljonkeineen. Paviljongin alue käsitti suunnilleen nykyisen Friisintien alkupään ja Tommilantien pohjoisreunan aina Musan kentän länsireunan tienoille, sekä neljä ensimmäistä taloa Tommilantien eteläreunasta. Tosin jotkut laskevat Paviljongin alueeseen kuuluvaksi Tommilantien ja Friisintien varret aina Musantiehen asti.

Porin Metsästysseura vuokrasi v. 1892 Liinaharjan rusthollilta maa-alueen, jonne se rakensi ampumaradan ja paviljongin. Paviljonki sijaitsi nykyisen Haapasaarentien ja Tommilantien risteyksessä, ja rata suuntautui siitä Tommilantien suuntaisena länteen Musan kentän kohdalle asti. Ampumaradan pohjoispuolelle, vähäraumalaisten Friisin ja Juholan tilojen omistamille maakaistaleille alkoi vähitellen muodostua asutusta. Perimätiedon mukaan ensimmäiset talot nykyisen Friisintien alkupäähän olisi rakennettu 1906. Alueen muodostumiseen vaikuttivat samat seikat kuin Toejoella ja Uusikoivistollakin: sijainti juuri kaupungin rajojen ulkopuolella, minne eivät yltäneen kaupungin kaava- ja rakennusmääräykset, ja edullisesti maata myyvät tai vuokraavat tilalliset.

1930-luvulla käytiin pitkällinen ja monivaiheinen kädenvääntö edellä mainittujen alueiden liittämisestä Porin kaupunkiin. Loppujen lopuksi liitosta vastustivat kaikki osapuolet. Tästä huolimatta valtioneuvosto päätti alueliitoksesta, joka toteutettiin vuonna 1941.

Sotien jälkeen Paviljongin alue sulautui ympärille kohonneeseen Musan kaupunginosaan. Nykyään alueen historiasta muistuttaa pari tiennimeä eli Ampujankuja ja Paviljonginkuja, sekä Tommilantien alun pienteollisuustalossa sijaitseva ravintola Musan Paviljonki.

[muokkaa]