Pori

Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: Sivu ei ole tarpeeksi laaja.. Kts. tarkempia tietoja: Pori-tieto:Huomiota kaipaavat sivut.

Pori (ruotsiksi Björneborg) on kaupunki Satakunnassa Länsi-Suomen läänissä Porin käräjäoikeuden tuomiopiirissä ja se on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Pori on myös Satakunnan maakuntakeskus. Se on perustettu vuonna 1558 ja oli silloin yhdeksäs Suomeen perustettu kaupunki. Vuonna 2008 kaupunki täyttää 450 vuotta. Pori oli Suomen 10. suurin kaupunki ja 31.12.2007 asukkaita oli 76 234 ja pinta-alaa 511,88 km². Porin kaupunginjohtajana toimii kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, apulaiskaupunginjohtajina ovat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus. Porin vaakunan teksti Deus Protector Noster on suomeksi Jumala meitä suojelkoon.

Länsirannikolla Kokemäenjoen suulla sijaitseva Pori on joen, meren, puistojen ja patsaiden viihtyisä kaupunki, aikaansa seuraava mutta myös vanhaa historiaansa kunnioittava. Viimemainitusta hyvänä osoituksena on Porin 450-vuotisjuhlavuotena 2008 valmistuva Kaupungintalon suurimittainen entisöinti- ja korjaustyö. Kaupungintalomme, yksi maan kauneimmista, on vuonna 1895 valmistunut venetsialaistyylinen entinen "Junneliuksen palatsi". Jokeen liittyy kaupungin synty sekä teollinen että työläishistoria. Meri on tuonut jo satojen vuosien ajan kansainväliset yhteydet kaupungille. Joen etelärannan vanha keskusta on rakennettu lääninarkkitehti Georg T. Chiewitzin vuonna 1852 laatiman väljän ruutuasemakaavan mukaan ja kaupunkia halkovat viihtyisät puistokäytävät.

Huomattavia rakennuksia ovat useiden kirkkojen ja Etelärantakadun arvokkaiden uusrenesanssityylisten kivitalojen lisäksi mm. Raatihuone (C. I. Engel 1841), Teatteri (J. E. Stenberg 1884), Junneliuksen palatsi eli nykyinen Kaupungintalo (A. Krook 1895) ja yhdellä kaupungin hautausmaista sijaitseva Juseliuksen mausoleumi (J. D. Stenbäck 1903). Keskustan uudempaa arkkitehtuuria edustavat mm. Satakunnan Museo (O. Kuttner 1973), kauppakeskukset BePop (Nurmela-Raimoranta-Tasa 1989) ja Isokarhu (M. Heikkilä-Kauppinen ja T. Kauppinen 1991) sekä Promenadikeskus.

Ympäri vuoden löytyy kaupungista harrastus- ja virkistyspaikkoja, kuten esimerkiksi merenrannalla Yyteri, keskustan tuntumassa Kirjurinluoto, Isomäen urheilukeskus ja Jäähalli, uimahalleja ja golfkenttiä. Porissa on myös eripuolilla kaupunkia leirintäalueita. Kaupunginkirjasto laajoine valikoimineen sijaitsee keskustassa samassa talossa Työväenopiston kanssa. Kirjastoautoilla on omat aikataulujen mukaiset reittinsä.

Useiden koulujen lisäksi on päiväkoteja, vanhainkoteja sekä myös Ensi- ja turvakoti. Sairaaloita ovat Kaupunginsairaala, jonka yhteydessä on Pääterveyskeskus, ja Satakunnan keskussairaala. Yksityisiä lääkäriasemia ja apteekkeja on useita.

Tärkeimpien kauppaketjujen tavarataloja löytyy lähikauppojen lisäksi kaupungin alueelta. Viimeisin suuri kauppakeskuksen laajennus on kaupungin itälaidalle valmistunut Prisman laajennus ja rakenteilla sekä suunnitteilla on suuria kauppaliikkeitä mm. kaupungin länsilaidalle. Itäosassa kaupunkia on myös Punaisen Ristin Kontti, jonne voi lahjoittaa tavaroita ja ostaa kaikenlaista, vaikkapa huonekaluja halvalla.

Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat linja-autoasema, rautatieasema ja lentokenttä. Joen yli johtaa useita siltoja, joita pitkin keskustan joen ylittävän liikenteen lisäksi on erikseen rakennettu kiertotie ympäri kaupungin. Keskustan lähialueiden linja-autoliikenne (mm. sairaaloihin) on keskitetty Kauppatorille. Liikenneturvallisuutta on Porissa pyritty onnistuneesti lisäämään mm. vaarallisempiin risteyksiin rakennetuilla liikenneympyröillä sekä liikennevaloilla, joista ensimmäiset valot tulivat käyttöön jo vuonna 1967. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.11.2001 mittavat liikenneturvallisuustavoitteet. Karhukuntien turvallisuusteemana vuonna 2008 on "Turvallinen taajama".

Poriin perustettiin vuonna 2002 Suomen toiseksi vanhin Kansallinen kaupunkipuisto. Puistot muodostavat ekologisia käytäviä ja liittyvät kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin ja ympäröivään maaseutuun. Puisto on myös osa kaupunkirakennetta ja alkaa kaupungin ydinkeskustan läheisyydestä. Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ohjataan alueen tulevaa kaavoitusta.

[muokkaa]

Yritykset ja satama

Pääartikkeli: Porin satama

Porin seutu on vahva palvelutuotannon keskus ja alueella on myös merkittävä perinteisen teollisuustuotannon keskittymä. Tärkeimmät teollisuuden ja talouden toimialat ovat kuparinjalostus (Outokumpu), telakka- ja muu raskas metalliteollisuus, sähköteollisuus (hienomekaaninen ja sähkötekninen), energiantuotanto (Hiilivoimala), kemianteollisuus, informaatioteknologia ja telekommunikaatio sekä monipuoliset satamapalvelutoiminnot. Porin kaupunki onkin aina ollut erittäin tärkeä teollisuus ja satamakaupunki, johtuen Kokemäenjoesta jota tosin nykyisin ei merenkulkuun voida käyttää. Porin keskustasta on noin 20 km merenrannikolle.

[muokkaa]

Meri-Pori

Museohinaaja [Santtu] Porin Reposaarella

Pääartikkeli: Yyteri, Reposaari

Meri-Porissa on paljon nähtävää mm. Ahlainen ja Reposaari. Matkailijoiden suosiossa on kesäisin Yyteri, joka on merellinen lomakeidas meren rannalla, noin 18 kilometrin päässä Porin keskustasta. Dyynialue on laajuutensa vuoksi ainutlaatuinen koko Euroopassa. Yyterissä voi harrastaa monenlaista liikuntaa, mm. golfia, ratsastusta, beach -volleytä ja surfausta. Yyterissä on yli 30 km retkeilyreittejä ja luontopolkuja ja yli kymmenen lintutornia.

[muokkaa]

Opiskelu

Porin yliopistokeskus sijaitsee Puuvillassa

Teollisuuskaupunkina Pori on perinteisesti keskittynyt ammattikoulutukseen teollisuusaloille. Yliopistoja jaettaessa Pori kieltäytyi omasta yliopistosta, koska kaupungissa uskottiin savupiipputeollisuuden tulevaisuuteen. Teollisuuden kuihtuessa on kaupunki joutunut pulaan ja puutetta on yritetty paikata perustamalla koulutusta myös muille aloille, jotta vältettäisiin nuorten muutto pois kaupungista.

Viime vuosina Pori on nopeasti kasvanut Porin Puuvillassa sijaitsevan yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun myötä nuorekkaaksi opiskelukaupungiksi. Entisen Puuvillatehtaan tiloissa sijaitseva Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteinen 2400 opiskelijan ja 190 asiantuntijan tiedeyhteisö. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Tänään huomattava osa nuorista koulutetaan palvelualoille.

[muokkaa]

Kulttuuri

Porin taidemuseo

Porin kulttuuritarjonta on monipuolista. Teatteria tehdään innokkaasti niin harrastaja- kuin ammattipuolellakin. Kaupungissa on useita museoita, Satakunnan Museo toimii maakunnallisena keskusmuseona. Porin Taidemuseo on kansainvälisesti laajalti tunnustettu ja kuvataiteen ystäville on lisäksi tarjolla useampia pienempiä gallerioita. Porin Jazz-, Folk- ja vapaiden ammattiryhmien festivaalit tuovat kaupunkikuvaan vuosittain kansainvälisiä tuulahduksia. Kaupungista löytyy myös monipuolista ja korkeatasoista tanssiopetusta.

Pori Jazz on kansainvälinen suurtapahtuma, jossa esiintyvät taiteilijat ovat maailman huippuja. Pori Jazziin yli 120.000 vierasta houkuttelee ainutlaatuinen tunnelma, joka syntyy korkeatasoisesta musiikista, hyvistä palveluista ja kauniista puitteista Kokemäenjoen rantamaisemassa. Kesällä 2006 ensimmäisen kerran järjestetty SuomiAreena keräsi Poriin heinäkuussa Suomen poliittisen eliitin, talouselämän johtoa ja monet yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvat asiantuntijat.

[muokkaa]

Porin historia

Vanha kuva Porin Eelärannasta

Porin kaupungin perusti Juhana-herttua Kokemäenjoen suistoon antaen kaupungin perustamiskirjan 8.3.1558 Ulvilan porvareille, jotka velvoitettiin muuttamaan lähemmäs merenrantaa Juhana-herttuan määräämään paikkaan, jonne hän aikoi rakentaa linnansa. Näin Pori sai kaupunkioikeutensa Ulvilalta, joka oli perustettu 1365. Ulvila oli yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista.

Jo 1600-luvun alussa Pori oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, mutta sen kehitystä hidastivat ulkomaankaupan rajoitukset, lukuisat tulipalot ja perusteellinen hävitys isonvihan aikana. 1800-luvulla Porin laivasto oli maan suurin. Rautatie Porista Tampereelle valmistui 1891 ja Haapamäelle 1938. Kaupunki kasvoi alueeltaan ja asukasmäärältään, kun Poriin liitettiin 1967 Porin maalaiskunta ja 1971 Ahlaisten kunta.

[muokkaa]