Pori 1500-luvun lopulla

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Juhana-herttua antoi oleskellessaan 8.3.1558 Ulvilassa perustuskirjansa Porin kaupunkia varten. Kun sitten ulvilalaiset siirsivät talonsa ja tavaransa uuteen Porin kaupunkiin, ensimmäiset talot Pärnäisten mäellä olivat tarun mukaan: salvumiesten "Hakuri", sepän "Paturi, kaupunginkirjurin "Kynäs" ja saunanpitäjän "Tiku" eli "Stiku". Aluksi Pori muistutti enemmän isoa kylää kuin kaupunkia, mutta siitä se alkoi kasvaa.

Pormestari Pietari Mikonpoika mainitaan asiakirjoissa vuonna 1562 ja hän lienee ensimmäinen Porin pormestari. Kaupungin väkiluvun on arvioitu olleen vuonna 1564 noin 400 asukasta ja vuonna 1571 jo noin 700 asukasta, jolloin Turussa oli 2 800, Viipurissa 1 700, Helsingissä 560 ja Raumalla 620 asukasta. Ensimmäinen tuhoisa Porin palo kohtasi tätä tuskin kaksitoistavuotiasta kaupunkia vuonna 1571 juuri vähän ennen kuin suuresti kaupunkia rasittava hopeavero kannettiin. Kun verokomissariukset saapuivat kaupunkiin, 31 porvaria kaupungin 88 porvarista asui "palaneessa osassa", josta päätellen enemmän kuin kolmannes kaupungista oli tuhkana. Uudelleen rakennustyö alkoi mahdollisimman pian.

Kaupunki oli vuonna 1574 jaettu neljään kaupunginosaan eli neljännekseen. Pohjoisessa joenrannalla olivat Kirkkoneljännes, jossa sijaitsivat kirkko ja raastupa, sekä Linnaneljännes sen mäen ympärillä, jolle Juhana-herttua oli aikonut rakentaa linnansa. Etelässä Pärnäisten puolella sijaitsi suurin Malmineljännes ja kaakossa Kuninkaanhaan seuduille päin mentäessä Torineljännes. Taloilla oli erityiset nimensä maalaistalojen tapaan, esimerkiksi talot Haistila, Karhula ja Köyliäinen Kirkkoneljänneksessä, Housula ja Masia Linnaneljänneksessä, Bondila, Filppula, Flikkala, Hakuri, Paavola ja Pumpula Torineljänneksessä sekä Kattilus, Kellari, Kynäs, Lautila, Paturi, Pikilä, Pyttylä ja Santala Malmineljänneksessä. Lisäksi eri puolilla kaupunkia oli sellaisia talonnimiä kuin Kissala, Kleemola, Kurnala, Mangoinen, Ojala, Purola, Rantala ja Riisilä.

Siihen aikaan yksinkertaisten porvarillisten talojen joukosta erottui suhteellisen suuruutensa johdosta vain pari julkista rakennusta. Raastuvalla oli Pärnäisten harjun huipulla kaksinkertainen talo, jonka alakerrassa oli kaupunginvankila eli, kuten sitä silloin kutsuttiin "kaupungin kätkö ja kirstu" (stadens gömma och kista). Juhana-herttuan vuodelle 1589 suunnittelema suuri kivikirkko oli jäänyt rakentamatta. Vanhin kirkko oli puinen ja sen suuren pääoven yläpuolella oli punertava kivi, johon oli piirretty vuosiluku 1558. Kirkko oli varustettu "säijärilaitoksella" eli tornikellolla sekä todennäköisesti myös uruilla, jotka kumpikin tuolloin olivat sellaisia ylellisyyksiä, joita ainoastaan varakkaat yhteiskunnat pystyivät hankkimaan. Enimmäkseen kaupungin rakennukset olivat matalia puutaloja ja -mökkejä, joiden kadunpuoleisilla edustoilla saattoi paikoin olla koristeena pieni viheriöivä "multapenkki". Kadut olivat yhtä mutkikkaita kuin talot epäsäännöllisiä. Jokirannassa oli laitureiden väliin rakennettu taajaan rantapuoteja ja nuottakotia.

Kaupunkilaisten käsitys hyvästä järjestyksestä ja kunnosta oli kaukana nykyajattelusta. Usein jouduttiin antamaan huomautuksia, kieltoja ja käskyjä esimerkiksi lantaläjien korjaamisesta pois kaduilta, emäsikojen päästämisestä vapaasti juoksentelemaan kaupungille porsaineen tai kuoppien kaivamisesta toreille ja kaduille.

Kuninkaankartanokaan ei enää ollut niin kunnioitusta herättävä kuin alkuaikoinaan. Vouti seurueineen ei käyttänyt sen kaikkia suuria rakennuksia, joten osan ollessa autioina olivat ne joutuneet nuorison ilkivallan kohteiksi. Vuonna 1577 katsottiin varmimmaksi palkata vartija "kuninkaallisen majesteetin huoneille".

Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta Pori oli tuolloin sangen hyvinvoiva kaupunki ja sillä oli 1500-luvun lopussa huomattava asema Suomen kaupunkien joukossa väkilukuun ja varallisuuteen nähden. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon nojalla arvioitiin asukasmääräksi noin 700, joka todellisuudessa lienee ollut enemmän, koska luettelossa oli mukana vain varsinainen porvaristo.

Lähde

• Porin kaupungin historia, painettu 1899