Porin ulkosatama

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Reposaaren satama

Reposaaresta, jolla kaski oli palanut 1500-luvulla sekä karja laiduntanut ja kalastusta harjoitettu 1600-luvulla, tuli 1770-luvulla vähitellen Porin kaupungin laillinen satama. Kokemäenjoen suiston madaltuessa suuremmat laivat eivät enää päässeet jokea ylös Jokisatamaan tai edes vanhaan Santanenään.

Laivojen lastaaminen ja purkaminen tapahtui pitkään ilman varsinaisia satamarakennelmia, mutta sitten Reposaarelle rakennettiin ensimmäinen laituri vuonna 1775 porvariston päivätyöllä ja kaupungin varoilla suurta välimerenkulkija-alusta (180 lästinen "Gustaf III") varten. Tämä "Kustaa III" oli vuonna 1774 ensimmäinen Porissa valmistettu laiva ja sen kotipaikka oli Reposaari. Laiturin rakennustyötä johti Niilo Gottleben. Hirsiä tuotiin Lampaluodosta ja kiviä otettiin Kappelisaaren "kappelikirkosta".

Kaupunkilaisten tekemien kalastusmökkien lisäksi rakennettiin ensimmäiset varsinaiset rakennukset Reposaarelle, kun Sourander sai vuonna 1775 luvan rakentaa makasiinin "Kustaa III:n" lastia varten ja vuonna 1779 alettiin rakentaa talviasuntoa uudelle satamavoudille. Tähän voudin asuntourakkaan kuului kaksitupainen asuinrakennus sekä kahden lehmän navetta, hevostalli ja rehulato saman katon alle, kaivo, aitta ja kivikellari.

Sataman toimintaa valvomaan asetettiin vuonna 1780 satamajohtokunta, perustettiin satamalaitos Floran päivänä 13.5.1780 ja satamavoudin virka. Satamavoudin tehtävänä oli kantaa maksuja laivoilta Reposaaren laiturin kunnossapitämiseksi. Ensimmäiseksi satamavoudiksi määrättiin 1780 porvari Juhana Lönnblad, mutta pari vuotta myöhemmin 26.4.1783 nimitettiin toimeen kalastaja Juhana Sundholm.

Reposaaren laituria korjattiin ainakin vuosina 1796, 1805 ja 1807.

Kun vuonna 1826 Reposaarelle oli tarve rakentaa uusi laituri eikä rahoitusta saatu kaupungissa millään järjestymään, niin Lyttylän Varvin omistaja Fredrik Frans Wallenstråle tarjoutui lainaamaan tarvittavat varat eli yhteensä 20 000 seteliruplaa, joten uusi tarpeellinen laituri saatiin.

Porin kauppalaivaston huippu oli 1840-luvulla, jolloin Porin laivat olivat 17 prosenttia koko Suomen laivastosta. Kellahden veistämöltä vuonna 1840 valmistunut 375 lästinen "Primus" oli silloin suurin Porissa valmistettu laiva.

Reposaari oli 1870-luvulla maan johtava vientisatama. Uusin Porin satamista eli Mäntyluodon satama ohitti Reposaaren vuonna 1925 liikennemäärissä ja Reposaaren merkitys kaupungin ulkomaankauppasatamana väheni lopullisesti 1950-luvulla.

Reposaarta alettiin vuonna 1967 muuttaa kalasatamaksi.

Henkilökohtaiset työkalut
Porilaiset.com