Reposaaren painolastikasvit

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Jo keskiajalta alkaneelta ja 1920-luvulla päättyneeltä purjelaivakaudelta on Reposaarella vieläkin elävänä muistona laivojen mukanaan tuomia painolastikasveja ja -maata. Kuljetettavan rahtitavaran ollessa kevyttä, kuten esimerkiksi kangas- tai maustelastit, purjelaivojen lastiruumaan lapioitiin tonneittainkin maata laivan vakaamiseksi. Kun tärkeimpiä vientitavaroitamme siihen aikaan olivat painavat puu ja terva, kerääntyi satamiimme painolastimaata runsaasti. Näin tapahtui myös Reposaaressa ja maan mukana saapuivat kasvien siemenet, juurakot, rönsyt ja jopa kokonaisia kasveja. Ensin laivoja lastattiin ja purettiin vain redillä, mutta sitten Reposaarelle rakennettiin ensimmäinen satamalaituri vuonna 1775. Pori oli 1800-luvulla maan merkittävimpiä satamakaupunkeja. Tärkeimpiä kauppayhteyksiä oli mm. Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin, Englantiin, Ranskaan ja Välimeren maihin, mutta pian purjehdittiin jo maailman kaikilla merillä mm. Etelä-Amerikassa asti.

Purjelaivojen painolastimaata kuljetettiin hevoskuormittain eri puolille Reposaarta kallioista maaperää tasoittamaan. Sitä käytettiin pihojen ja puutarhojen rakennusaineeksi ja saaren itäosa, mm. hautausmaa, onkin rakennettu painolastimaalle. Tätä laivojen tuomaa maata vietiin myös Kokemäenjokea pitkin itse Porin kaupunkiin. Painolastimaan erottaa helposti vieläkin, sillä siinä hiekansekaisessa maassa on piikiviä, kalkki- ja liitupalasia sekä eksoottisten simpukoiden kuoriakin.

Satamatoiminnan keskittyessä enenevässä määrässä 1930-luvulla Mäntyluodon puolelle, jäi Reposaaren sataman ranta-alue päällystämättä. Muutenkin saarella on vain muutama asfaltoitu katu, joten painolastikasveille jäi runsaasti kasvutilaa. Niiden olemassaoloon kiinnitettiin huomiota jo 1800-luvulla ja suuri joukko kasvinäytteitä on kerätty 1870-luvulta lähtien, eniten 1900-luvun kolmena ensimmäisenä vuosikymmenenä ja 1960-luvulla. Reposaarelta on näinä vuosikymmeninä kirjattu 140 painolastikasvilajia, kaukaisin Etelä-Amerikasta. Nykyiseen lajistoon kuuluu noin 75 lajia. Jotkut näistä uhanalaisista painolastikasveista ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa saarella eli yli 50 lajia tavataan vuosittain.

Tyypillisimpiä Reposaaren painolastikasveja ovat nuokkukarhiainen, isomesikkä, ketotyräruoho, rohtorasti, jaakonvillakko, sirppi- ja nurmimailanen sekä valkomesikkä. Kaksivuotisen nuokkukarhiaisen säilyttäminen Reposaarella on ehdottoman tärkeää, koska sitä ei enää ole muualla Suomessa. Parhaita keinoja sen säilymiseen on nk. "hallittu hoitamattomuus". Painolastilajistoon kuuluvat myös valkopeippi, litutilli, valkoailakki, ketomaruna, vuohenkello ja pikkutakiainen.

Painolastikasveja kasvavia alueita ovat mm. "Villa Londonin" niitty ja ranta (lähellä aallonmurtajaa tuulivoimaloineen), kirkon niitty ja lähistö, telakka-alue, vanhan sataman rantakenttä "Varvinrannasta" "Kaupparantaan" sekä kalasatama.

Nykypäivän ihmiset ovat jo oppineet arvostamaan näitä harvinaisia ja uhanalaisia painolastikasveja. Tulevaisuudessa toivotaan näiden kauniiden, vielä elävien purjelaivakauden muistojen säilyvän, kun vain huomioidaan riittävästi niiden kasvuympäristön säilyminen alueen kehittämisessä ja maankäytössä.

[muokkaa]