Reposaaren saha
Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista
Reposaaren saha sijaitsi Porin Reposaaressa ja työllisti aikoinaan satoja työntekijöitä ja oli Reposaaren tukipilareita. Saha oli määritelty valtakunnallisesti arvokkaimpien suursahojen joukkoon, mutta paloi tuhopoltossa vuonna 1995.
Historia
Reposaaren Höyrysaha (Räfsö Ångsågs Aktiebolaget) aloitti toimintansa vuonna 1872. Sen perusti yhtiö, johon kuului sekä ruotsalaisia että suomalaisia osakkaita, pääosakkaana toiminimi J.E. Francke Tukholmasta. Alue vuokrattiin 50 vuodeksi. Höyrysaha antoi kuitenkin konkurssihakemuksen syksyllä 1866 nälkävuosien alettua. Saha sai uuden omistajan ja siitä tuli Reposaaren saha.
Sahan palveluksessa oli enimmäkseen Ruotsista tulleita, joiden jälkeläisiä on vielä paljon Reposaarella.
Sahatoiminnan alku ja väkiluvun kasvu toivat tullessaan kirkon, koulun, papin, apteekin, lääkärin ja lennättimen. Oma pappi saatiin vuonna 1885 ja samaan aikaan koulu, koska tuolloin pappi toimi myös kansakoulunopettajana. Opetusta annettiin suomeksi ja ruotsiksi ainakin vielä 1900-luvun alkupuolella.
Saha rakensi työntekijöilleen monta asuintaloa: oli Pakari, Ristikirkko, Verstas, Torilinna, Vanha Pohjola, Uusi Pohjola, Nummero ja Pleikki, joka oli yhteisasuntola. Osa rakennuksista on purettu (mm. Vanha Pohjola) ja osa tuhoutunut tulipaloissa. Sahan alueella 1930-luvulla paloi useita saha-alueen taloja: 14.8.1936 paloi viisi asuinrakennusta ja yksi 150 m pitkä varastorakennus sekä vielä ennen vuoden loppua ns. numeropykninki. Palot todettiin tuhopoltoiksi ja naispyromaanin sytyttämiksi.
Reposaaren sahan historiaan mahtuu monta muutakin pahaa tulipaloa. Jo 12.2.1901 paloi saha yhtenä tulimerenä ja palokuntalaiset tulivat sammuttamaan suoraan Reposaaren VPK talon vihkiäisjuhlasta. Sahan omistama leipomorakennus paloi vuonna 1907. Sahan omistama kolmikerroksinen asuintalo paloi 18.3.1914 ja palossa menehtyi kaksi ihmistä. Sahan lautatarha syttyi 12.5.1919 ja se oli Suomen suurin lautatarhapalo. Sammuttamassa olleen palokuntalaisen kertoman mukaan lautatarhan keskellä olleessa kanaalissa vesi kiehui. Sitten tulivat em. 1930-luvun palot. Vuosia kului ja sitten 26.7.1951 sahan kattilahuoneen ullakko syttyi uhaten koko sahalaitosta, mutta palokunnan ripeän toiminnan ansiosta tuli saatiin sammumaan nopeasti.
Sodan alkuvaiheessa tuli Reposaarelle useita inkeriläisiä perheitä, jotka jo tutuiksi tulleet naapurit Suomen valtio pakolla palautti rajan yli sodan päätyttyä. Sodan jälkeen tuli Reposaarelle paljon evakoita Karjalasta. Töihin tuli myös väkeä lähiseuduilta, Ahlaisista, Siikaisista ja Merikarvialta.
Reposaarelle tuotiin puutavaraa Porista Rosenlewin Seikun sahalta ja Pihlavasta Ahlströmin sahalta Kokemäenjokea pitkin hinaajien vetämissä proomuissa, joita saattoi olla 10-20 proomua letkassa hinaajan perässä. Kymmenittäin proomuja odotteli ankkuroituna Reposaaren redillä laivoihin lastaamista. Odotusaika saattoi olla päiviä tai jopa viikkojakin. Jokaisessa proomussa oli mukana "proomukapteeni" ja myös soutuvene, jolla pääsi tarvittaessa soutaen rediltä hakemaan ruokatarpeita Reposaarelta.
Reposaaren sahan omat hinaajat olivat Reposaari I ja Reposaari II, joilla myös haettiin Pohjanlahden rannikolta yli 200 m pitkiä ja noin 10 m leveitä, kettingeillä yhteen sidottuja tukkilauttoja sahalle. Hinaajien nopeus oli noin 1-2 solmua tunnissa. Ahlströmin hinaajina olivat Maria ja yli 100-vuotias Voima, jotka Reposaaren sahan toiminnan loputtua siirtyivät Hacklinin, Saarisen ja Kreulan Vesihuollon omistukseen. Ahlströmillä oli lisäksi kapearunkoinen hinaaja Dockan. Rosenlewin hinaajat olivat Azalea, Kurt, Wilpas (joka myöhemmin Vesihuollolla), Mars II ja Iso-Mars, joista jälkimmäinen Vesihuollon loputtua jäi Jorma Hacklinille.
Valmis sahatavara lastattiin pienempiin aluksiin Reposaaren satamassa, mutta isompiin laivoihin puutavara lastattiin redillä proomuista laivan viereltä.
Reposaaren Saha lakkautettiin vuonna 1974. Sahasta suunniteltiin sahateollisuusmuseota, mutta sitten se paloi vuonna 1995 tuhopolttajan sytyttämänä. Sahasta on nykyisin jäljellä vain piippu, jota ollaan suunniteltu purettavaksi sen huonon kunnon vuoksi.
