Reposaari

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Reposaari 71. kaupunginosa

Suuralue	Meri-Pori
Osa-alueet	-
Väkiluku	926
Postinumero	28900
Seurakunta	Reposaaren seurakunta

Reposaaren kalasatama on Suomen suurin kalasatama ja onkin siksi Suomen keskuskalansatama. Satamassa sijaitsee myös Merimesta.

Reposaari on saari ja Porin 71. kaupunginosa Mäntyluodon edustalla 32 km Porin keskustasta luoteeseen ja se sijaitsee Meri-Porissa, Kokemäenjoen suistossa. Reposaari tunnetaan myös lempinimellä Räpsöö. Ruotsiksi Reposaari on Räfsö. Reposaari on ikivanhan merenkulkureitin varrella. Pituutta saarella on noin kolme kilometriä ja leveyttä puoli kilometriä. Reposaarelaiseksi eli räpsööläiseksi ei tulla vaan synnytään, sanotaan Reposaaressa.

Reposaarelle satama on kautta aikain ollut tärkeä. Purjelaivakaudesta on muistona kaukomaiden kasveja, joita kulkeutui laivojen mukana. Nykyiset isot satamat ovat Reposaaren tyvessä, Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa, mutta Reposaarelle pääsi ennen mantereelta vain laivalla, kunnes vuonna 1956 valmistui Reposaaren pengertie saarelle. Se kulkee ensin merenlahden halki kauniina pengertienä ja jatkuu edelleen saarien ja luotojen kautta Reposaarelle.

Reposaarella oli aikoinaan outo tapa, nimittäin vielä 90-luvulla päivisin pidettiin tunnin siesta, jolloin kaupat suljettiin ja ihmiset katosivat kaduilta. Reposaaressa sijaitsi aikoinaan myös Suomen pienin Alko.

Tunnettuja reposaarelaisia ovat muun muassa laulajat Jussi Hakulinen ja Eino Grön sekä painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahl. Myös Yö-yhtye on alunperin Reposaaresta kotoisin. Merkittävä vaikuttaja saaren musiikkielämään on ollut vuonna 1956 Reposaaren seurakunnan kanttori-urkuriksi valittu säveltäjä Väinö I. Haapalainen.

Nykyisin Reposaaren ja Porin suurin elävän musiikin vaikuttaja ja ylläpitäjä on Reposaaren Elävän Musiikin Yhdistys ry, RELMU. Järjestämällä mm. Räpsöö Blues, Räpsöö Rock + bändi-iltoja ym. tapahtumia ympäri poria. Sekä yhdistyksen tarkoituksena on edistää, elävän musiikin harrastamista porissa. Olemalla yhteistyössä mm. Reposaaren Musiikkikoulun kanssa.

Reposaaresta on kesäisin yhteys Porin keskustaan vesibussi m/s Charlotalla.

[muokkaa]

Nähtävää ja koettavaa Räpsöössä

Reposaaren kirkko on valmistunut vuonna 1876 ja sen edustalla sijaitsee vuonna 1925 uponneen torpedovene S 2:n muistomerkki.

Reposaaren kaupunginosa on omaleimainen paikka ja esittäytyy vieraille ystävällisenä ja kiehtovana pienoiskaupunkina. Se tarjoaa upeita merinäkymiä ja monia kiinnostavia yksityiskohtia. Räpsöössä on muun muuassa Suomen keskuskalasatama jonka yhteydessä sijaitsee ravintola ja kalan suoramyyntipiste Merimesta. Kalasatama troolareineen onkin elävää nykypäivää saaren kärjessä. Muita nähtävyyksiä ovat muun muuassa Reposaaren meripelastusasema ja tuulivoimalapuisto. Reposaaren kirkko on valmistunut vuonna 1876 ja sen edustalla sijaitsee vuonna 1925 uponneen torpedovene S 2:n muistomerkki (veistänyt Wäinö Aaltonen). Satamapuiston varrella sijaitsee "Reposaaren Hotelli", joka on rakennettu jo vuonna 1838. Ravintolan pito aloitettiin vuonna 1846. Nykyisin talossa toimii Reposaaren ravintola. "Reposaaren Hotelli" oli vuosikymmenet laajalti tunnettu maukkaista kala-aterioistaan. Reposaari on tullut tunnetuksi muun muassa lukuisista kaukaisista kasvilajeista eli painolastikasveista, joita purjelaivat aikoinaan toivat painolastien mukana saareen.

Reposaaressa pidetään vuoden 2008 loma-asuntomessut. Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Porin kaupunki järjestävät yhteistyössä vuoden 2008 loma-asuntomessut Reposaaren Reelingissä. Päätös asiasta syntyi 3.2.2005 Suomen Asuntomessujen hallituksen kokouksessa. Loma-asuntomessut on samalla Porin kaupungin 450-vuotisjuhlien tärkeä tapahtuma.

[muokkaa]

Historia

Valkeat yöt elokuvan kuvausta varten Reposaaren talot maalattiin uudelleen esittämään Venäläistä maisemaa.

Samana vuonna kun Juhana Herttua perusti Porin antoi hän Reposaaren kaupunkilaisille nautittavaksi ja käytettäväksi. Saari oli aluksi kaupunkilaisten laidunalueena ja kalastajien käytössä. Reposaareen perustettiin höyrysaha vuonna 1872, minkä jälkeen se kehittyi nopeasti maan suurimmaksi puutavaran vientisatamaksi. Kaupan, merenkulun ja teollisuuden kulta-aikaa elettiin varsinkin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Reposaarella ja siihen kuuluvilla luodoilla oli vuonna 1890 1 126 asukasta ja 87 taloa, jotka käsittivät 225 rakennusta. Reposaaressa laivoja kävi 554 vuonna 1896. Suurimmillaan Reposaaren väkimäärä oli vuonna 1960 (1 900 asukasta). Saha lopetti toimintansa 1970-luvulla, samoin konepaja.

1600-luvulla alkoivat kaupunkilaiset käyttää Räpsöön luonnonsatamaa suurimpien laivojen lastauspaikkana.
1700-luvulla Turun akatemian professori Israel Nesselius ehdotti Reposaarta Suomen pääkaupungiksi, koska Reposaari oli silloin merkittävin vienti- ja tuontisatama. Ensimmäinen laituri rakennettiin vuonna 1775 ja satamavouti saatiin 1780.
1800-luvun alkupuolella alettiin Reposaarta käyttää Porin ulkosatamana koska Kokemäenjoen suisto madaltui.

Linnakepuisto Reposaarella

Reposaaren perinnevenetelakka poistuu nykyiseltä paikalta, koska alueella järjestetään vuonna 2008 loma-asuntomessut, ja siksi on siirretty pois myös Kuunari Koivisto niminen alus.

[muokkaa]

Nähtävyyksiä

[muokkaa]

Rakennuksia

[muokkaa]

Yrityksiä

[muokkaa]

Reposaarelaisia yhdistyksiä

[muokkaa]

Kuvia Reposaaren kaupunginosasta

Reposaaren ravintola on maankuulu kalaruuistaan.	Kaivokatu 2	Reposaaren tornitalo	Reposaaren pengertie valmistui vuonna 1956
Repsaaren kalasatama on Suomen suurin	Marina Merilokki on palkittu vuoden vierasvenesatamana	Santtu museolaiva	Reposaaressa sijaitsee linnakepuisto
Räpsöön ilmakuva.	Reposaaren koulu sijaitsee kaivokadulla.	S 2 muistomerkki sijaitsee Reposaaren kirkolla.	Repsaaren Osuuspankki osoitteessa Kirkkokatu 19.
Muistomerkki raivaajaveteraaneille Satamapuistossa	Troolareita kalasatamassa.	Suihkulähde Reposaaren hautausmaalla	Semmilä
Satamapuiston mattojenpesulautta	Reposaaren takarantaa keväällä	Reposaaren päiväkoti	Reposaaren pappila
Reposaaren kirkon urkuparvi	Reposaaren kirkon alttari	Reposaaren hautausmaa	Ankkuri Kirkkokadulla
Reposaaren VPK talo on valmistunut vuonna 1901.	Reposaaren Kansakoulu kirkkokadulla.