Ulvila

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Porin historia alkaa oikeastaan vuodesta 1365, jolloin Ulvilan keskiaikainen kaupunki sai kaupunkioikeudet. Ulvilalle tämä etuoikeuskirje on ensimmäinen tiedossa oleva tämänkaltainen kirje, mutta on mahdollista, että sellaisia olisi annettu jo aiemmin, mutta ne eivät olisi säilyneet. Ulvila saattaa siis olla oletettua vanhempi kaupunkina. Suomen herttua Juhana siirsi kaupunkioikeudet ja määräsi vuonna 1558 Ulvilan asukkaat muuttamaan lähemmäs silloista merenrantaa ja asumaan paikassa, jossa sijaitsi Björnin linna. Ulvilan porvarit ja elinkeinonharjoittajat noudattivat käskyä ja syntyi kaupunki, jonka nimeksi tuli Björneborg (eli nykyinen Pori).

[muokkaa]

Historia

Kun Turun piispa Ragvald vuonna 1311 julisti kirjeen kirkon perustamisesta paikkakunnalle, mainitaan Ulvila ensi kerran asiakirjoissa vanhemmalla Liikistö nimellään. Tarun mukaan paikkakunnalla olisi ollut vanhempiakin kirkkoja kuin tämä 1311 perustettu. Sitten Pentti-piispa vuonna 1332 antoi uuden kirjeen kivikirkon rakentamisesta Liikistöön, josta voi päätellä seudulla jo silloin olleen merkitystä. Ulvila-nimi esiintyy vuonna 1347 ensi kerran historiassa, kun Maunu-kuningas antoi oikeuden Ulvilan kylänmiehille vuotuisiin markkinoihin Kokemäellä. Samana vuonna myös Hemminki-piispa julisti Ulvilan hautausmaan vihkimistä koskevan kirjeen. Vuonna 1350 sama piispa antoi 40 päivän synninpäästön Ulvilan kirkossa käyville. Ulvila luettiin myös kuninkaallisiin kirkkoherrakuntiin vuonna 1352. Kirkkosaari mainitaan vanhassa käskykirjeessä vuonna 1412. Kun vanha Liikistön saarella sijaitseva kirkko paloi, rakennettiin vuonna 1429 uusi kivikirkko harmaasta kivestä goottilaiseen tyyliin ja varustettiin hollantilaisista tiilikivistä tehdyllä holvilla.

[muokkaa]

Ulvilan kirkko

Ulvilan kirkko on Satakunnan vanhin kirkko. Hiekkakivestä rakennetun kirkon rakennusvuodesta on esitetty erilaisia tulkintoja. Vanhempi tutkimus ajoittaa kirkon valmistumisen 1300-luvun puoliväliin, mutta uudemman tutkimuksen mukaan kivikirkko on saanut nykyisen asunsa viimeistään 1400-luvun lopulla.

Ulvilan keskiaikaisen kirkon pääportin jykevissä portinpylväissä on tekstit:

"Kokemäenjoen madaltuessa muinainen kauppapaikka siirtyi Teljästä Ragvaldaan - nykyinen Ravani - ja sieltä myöhemmin tämän kirkon ympärille. Kuningas Albrekt antoi v. 1365 Ulvilalle kaupunginoikeudet, jotka Juhana Herttua siirsi Porille v. 1558. Ainoa muisto Ulvilan kaupungista on tämä kirkko."

"Ragvaldan Liikistössä oli puukirkko ja hautausmaa jo 1200-luvulla. V. 1332 Turun piispa Pentti antoi käskyn kivikirkon rakentamisesta tälle paikalle. Kirkko rakennettiin uudelleen tulipalon jälkeen v. 1429. Ensimmäinen vainaja tähän hautausmaahan siunattiin v. 1347. Paikka, jossa seisot, on pyhä maa."

Mielenkiintoisia nähtävyyksiä kirkossa ovat mm. hautapaadet, hautajaisvaakunat ja hautakivet (mm. Gödik Fincken ja Akseli Kurjen), joista vanhimmat ovat 1200-luvulta. Merkittävin lienee Ulvilassa 1500-1600-luvuilla eläneen aatelismies Akseli Kurjen (Axel Korck 1555-1630) vaikuttava hautapaasi ja hautavaakuna. Anolan kartanon herra Akseli Kurki kuoli 30.5.1630 vanhuuteen ja hänet haudattiin Ulvilan kirkkoon. Kurjen ikäänsä nähden hyvin säilynyt hautapaasi on aikanaan tehty Baltiassa ja laivattu sieltä Ulvilaan. Akseli Kurjen komea hautavaakuna on osoitus hänen mahdistaan ja sitä kannettiin Kurjen hautajaissaattueen kärjessä.

Jo 1600-luvulta ovat peräisin kirkonpenkit ja saarnatuoli sekä kuorissa säilytettävät kuninkaanpenkit, joilla on istunut 1700-luvun lopulla kuningas Kustaa III. Saarnatuoli on erittäin kaunis ja taidolla tehty. Asehuoneessa on nähtävillä jalkapuu, joka on tehty alkuperäisen mukaiseksi. Kirkossa on lisäksi Pyhän Annan ja Pyhän Olavin patsaat sekä kuusiosainen alttaritaulu.

[muokkaa]