Vanhat Porin kartat
Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista
Historiallisia Porin kaupunkikarttoja on säilynyt ainakin vuodesta 1690 ja niitä on esimerkiksi vuonna 1899 painetun "Porin kaupungin historia"-teoksen liitteinä. Kartat ovat ruotsinkielisiä ja vasta vuonna 1895 rinnalla ovat suomenkielisetkin nimet.
Vertaillessa eri vuosien karttoja, näkyy selvästi keskustan kehitys pienestä puutaloyhdyskunnasta kapeine ja mutkaisine kujineen selkeälinjaiseksi kivitalokeskustaksi suorine puistokäytävineen ja katuineen sekä ympäröivine puutaloesikaupunkialueineen.
Kartta anno 1690
Kaupunki on pieni puutaloyhdyskunta kapeine ja mutkaisine kujineen.
Kartta vuodelta 1734, laatinut V. Ekman
Kaupunki on vähän kasvanut, mutta "kaduilla" ei ole nimiä.
Kartta vuodelta 1799, laatinut Isaac Tillberg
Kirkko sijaitsee aidatulla kirkkotarha-alueella ja on piirretty ristikirkoksi. Kaupungin raastupa sijaitsee "Stora torget"-torin (Iso tori) pohjoislaidalla. Etelämpänä Iso Torista on toinen tori, "Häst torget" (Hevostori). Idempänä Iso torista on aukea "Slotts backen" eli "Linnan mäki".
Korttelit ovat pieniä. Talojen porttien päällä on numerotaulut ja kaduilla on jo nimiä, kuten "Öfre Slotts gatan" (Ylempi Linnakatu), joka kulkee itä-länsisuunnassa Linnamäeltä vanhalle kirkolle. Jokirantaa myötäilee "Strand gatan" (Rantakatu) itse ranta-alueen ollessa täynnä vajoja, kojuja ja puoteja sekä joeksi on merkitty "Björneborgs eller Cumo Elf" (Porin eli Kokemäenjoki).
Ison torin halki kulkee kirkkotarhan eteläpuolelle "Stora kyrko gatan" (Iso Kirkkokatu). Samansuuntaisina etelämpänä ovat "Tavaste gatan" (Hämeen katu), "Tullports gatan" (Tulliportin katu) sekä seuraavaksi "Smeds gatan" (Pajakatu) ja pienempi "Bärnäs gatan" (Pärnäistenkatu), jotka kumpikin sivuavat Hevostoria.
Pohjois-eteläsuuntaisia ovat läntisempänä "Sckole gatan" (Koulukatu) ja vanhalta kirkolta Hevostorille vievä "Lilla kyrcko gatan" (Pieni Kirkkokatu), jokirannasta Hevostorille vievä "Kongs gatan" (Kuninkaan katu) sekä jokirannasta raastuvan vierestä Iso torin halki etelään johtava "Stora Rådhus gatan" (Iso raatihuoneen katu). Seuraavaksi jokirannasta Linnan mäkeä sivuten on "Qvarn gatan" (Mylly katu) ja Linnan mäeltä etelään johtava "Fabriks gatan" (Tehtaan katu).
Kaupungin itäpuolella on "Västra Kongs Hagen" (Läntinen Kuninkaan Haka) ja länsipuolella kaupunkia "Karjaranda" (Karjaranta). Saarena joessa on karttaan mahtunut "Rådmans holmen" (Raatimiehenluoto).
Kartta vuodelta 1801, laatinut Isaac Tillberg
Tässä seuraavassa selkeämmässä "ruutukaava"-kartassa on tuhoisan Porin palon 1801 jälkeen tapahtunut huomattava muutos.
Kirkko ja raastupa toreineen ovat entisillä paikoillaan. "Häst torget" (Hevostori) on siirretty idemmäksi. Entisen "Öfre Slotts gatan"-kadun paikkeilla kulkee "Drottninge gatan" (Kuningattaren katu) raastuvan ja Iso torin pohjoispuolelta kirkkotarhan koilliskulmaan. Jokirannan puodit ja kojut ovat poissa ja Rantakadun nimeksi on merkitty (vain tässä kartassa) "Elfgatan" (Jokikatu). "Stora Kyrko gatan" on nyt "Kongs gatan" (Kuninkaan katu) päättyen lännessä rannan uuteen toriin, johon on merkitty "Ny torget" (uusi tori, joka merkinnee vasta rakennettua eikä nimeä) ja "Tavaste gatan" onkin "Kronprins gatan" (Kruunuprinssin katu). Seuraavina ovat tässä itä-länsisuunnassa suoralinjaiset "Höfdinge gatan" (Esimiehen katu, suunnilleen entinen Tullports gatan) ja "Stora Ny gatan" (Iso uusikatu, suunnilleen entinen Smeds gatan), jotka sivuavat uudessa paikassa olevaa "Häst torget"-toria (Hevostori). Sitten on vielä katu "Lilla Ny gatan" (Pieni uusikatu) ja etelässä kaupunki rajoittuu postitiehen Tukholmasta ja Turusta eli "Postvägen ifrån Stockholm och Åbo", joka samalla jatkuu tienä Hämeenlinnaan eli "Vägen till Tavastehus".
Pohjois-eteläsuunnassa ovat lännestä lähtien "Trägårds gatan" (Puutarhan katu), "Fattighus gatan" (Köyhäintalokatu) alkaen rannan uudelta torilta, "Magasine gatan" (Makasiinikatu), "Sckol gatan" (Koulukatu) kulkien jokirannasta kirkkotarhan lännenpuolitse, "Kyrkogatan" (Kirkkokatu) alkaen kirkkotarhan kaakkoiskulmasta kulkien etelään sekä kirkkotarhan reunassa itäpuolella on lyhyt "Kyrko brinken" (Kirkkorinne tai törmä). "Post gatan" (Postikatu) lähtee Kuninkaan kadulta etelään. Jokirannasta lähtevät lyhyet "Köpmans brinken" (Kauppiaan törmä) ja "Rådhusbrinken (Raatihuoneen törmä) päättyen isolle torille, jonka etelälaidalta alkavat kadut "Tullports gatan" (Tulliportin katu) ja "Köpmans gatan" (Kauppiaan katu). Jokirannasta Kuninkaan kadulle päättyvä "Fabriks brinken" (Tehtaan törmä) on vielä ennen pitkää, koko kaupungin läpi johtavaa "Handvärkare gatan"-nimistä katua (Käsityöläisen katu). Sitten jokirannasta lähtevät Hevostoria sivuten kadut "Borgare gatan" (Porvarikatu) ja "Timmermans gatan" (Puusepän katu). Viimeisenä idässä jokirannan kentiltä ja pieneltä torilta "Warfs torget" (Varvin tori) kulkee läpi kaupungin "Repslagare gatan" (Köydenpunojan katu). Idässä kaupunki rajoittuu Pohjanmaan tiehen eli "Väg till Österbotten".
Joessa saarina näkyvät "Rådmans holmen" (Raatimiehenluoto) ja "Skrivare holmen" (Kirjurinluoto).
Kartta vuodelta 1840, laatinut W. Gyldén
Kaupunki on laajentunut itään Kuninkaan haan puolelle lähinnä puutaloalueena, jonka keskellä on mm. tori "Alexanders torget" (Aleksanterin tori). Aikaisemman kartan "Häst torget" (Hevostori) on merkitty nimellä "Ny torget" (Uusi tori eli torin käytössä lienee tapahtunut muutos eikä ole annettu vielä parempaa nimeä).
Kartta vuodelta 1853, laatinut Joh. Henr. Wahlroos
Uusi asemakaava vuoden 1852 Porin palon jälkeen oli vahvistettu 17.11.1852. Siinä oli koko kaupunki järjestetty uudelleen ja laajennettu huomattavasti etelään päin. Vanha neljännesjako hylättiin ja kaupunkialue jaettiin viiteen nk. "kaupunginosaan". Ensimmäinen kaupunginosa vastasi entisiä Linna- ja Torineljänneksiä, kun taas toiseen kaupunginosaan sisältyivät vanhat Kirkko- ja Malmineljännekset. Kolmas ja neljäs tontitettiin etelämmäs aiemmin viljavainioina olleelle alueelle ja ne erotti toisistaan Raastuvanpuistikon eteläinen jatko. Viidentenä kaupunginosana oli koko vuonna 1811 syntynyt Uuskaupunki. Kadut tehtiin leveämmiksi ja torit suuremmiksi kuin aiemmin. Tonttien väliin tehtiin palokujia, joihin oli istutettava puita. Pääosan kaupunkia jakoivat ristiin kulkevat isot puistokäytävät, toinen pohjoisesta etelään ja toinen idästä länteen. Kun risteävät puistokadut tulivat asemakaavaan, voi jo helposti tunnistaa nykyisen kaupungin: kadut ovat samoja kuin nykyisin, mutta vain hieman eri nimisiä. Uusi tuleva kivikirkko on jo merkitty nykyiselle paikalle puistoineen. Raatihuoneen edessä aukeavan torin nimi on tässä kartassa "Nikolai torget" (Nikolain tori eli silloin vielä tori, mutta nykyisin Raatihuoneenpuisto).
Vanhat pikkutorit eli Pärnäisten-, Laivaveistämön- ja Kalatori ovat kadonneet kokonaan. Toreista ainoastaan Uusitori on säilyttänyt nimensä. Uusitorin kohdalla oli aiemmin jo kaupungin perustamisesta asti sijainnut avoin paikka, jolla oli ollut useitakin nimiä, kuten Haagan tulli, Hagantori tai Hevostori, ja sillä paikalla oli muinoin sijainnut myös Haagan tulliportti.
Joen nimenä on "Kumo Elf" (Kokemäenjoki), jota ylittämään on merkitty lautan reitti ja suunniteltu ponttoonisilta. Jokirantaan ei ole merkitty kadun nimeä. Itä-länsisuunnassa entinen "Drottninge gatan" on "Alexandra gatan" (Aleksandran katu, nykyisin Hallituskatu) alkaen kirkkopuiston eteläpuolelta. Entistä "Kuninkaan katua" ei enää ole. Seuraavina Isolinnankadulta alkavat entinen "Kronprins gatan" on "Nikolai gatan" (Nikolain katu, vastaten suunnilleen 1700-luvun "Hämeenkatua", nykyisin Valtakatu) ja entinen "Höfdinge gatan" on "Konstantins gatan" (Konstantinin katu, nykyisin Gallen-Kallelankatu), joka kulkee jo silloin torin halki (toriin on merkitty "Ny torget", joka merkinnee tässä vielä tarkemmin nimeämätöntä uutta toria). Kaupungin keskustaa jakavat puistokadut "Östra Esplanaden" (Itäinen puistokatu, nykyisin Itäpuisto) ja "Västra Esplanaden" (Läntinen puistokatu, nykyisin Länsipuisto). Seuraavaksi ovat "Elisabets gatan" (Elisabetin katu, nykyisin Liisankatu) ja "Michaels gatan" (Mikaelin katu, nykyisin Mikonkatu), jotka sivuavat toria "Elisabets torget" (Elisabetin tori, nykyisin Liisantori). Sitten on vielä näiden suuntaisena "Södra Linie gatan" (Eteläinen linjakatu, nykyisin Itsenäisyydenkatu).
Pohjois-eteläsuunnassa lännestä alkaen ovat "Westra Linie gatan" (Läntinen linjakatu, nykyinen Vapaudenkatu), "Katharina gatan" (nykyisinkin Katariinankatu), "Anne gatan" (Annenkatu, nykyinen Annankatu) ja "Wladimirs gatan" (Wladimirin katu, nykyinen Otavankatu). Seuraavana ovat puistokadut "Norra Esplanaden" (nykyinen Pohjoispuisto) ja "Södra Esplanaden" (nykyinen Eteläpuisto). Puistokaduista itäänpäin ovat "Andree gatan" (Andreen katu, nykyinen Antinkatu) ja "Georgs gatan" (Georgen katu, nykyinen Yrjönkatu), jotka sivuavat uutta toria. Seuraavaksi on "Stora Slotts gatan" (nykyisinkin Isolinnankatu).
Sitten ovat 5. kaupunginosan pohjois-eteläsuuntaiset kadut "Lilla Slotts gatan" (nykyisinkin Vähälinnankatu), "Warfs gatan" (nykyisinkin Varvinkatu), "Stjern gatan" (nykyisinkin Tähtikatu), "Lantmätare gatan" (nykyisinkin Maanmittarinkatu), "Herrviks gatan" (nykyisinkin Herralahdenkatu), "Östra Tvär gatan" (Itäinen poikkikatu, nykyinen Poikkikatu) ja "Östra Linie gatan" (Itäinen linjakatu, nykyinen Itälinjakatu).
Itä-länsisuunnassa kulkevat 5. kaupunginosan kadut ovat: muistona aiemmasta Ruotsin vallan ajasta jääneet lyhyet "Kongs gatan" (Kuninkaan katu), "Kronprins gatan" (Kruunuprinssin katu, nykyinen Tullipuominkatu), "Höfdinge gatan" (Esimiehen katu, nykyinen Ruhtinaankatu), "Stora Ny gatan" (nykyisinkin Isouusikatu) ja "Lilla Ny gatan" (Pieni uusikatu, nykyinen Vähäuusikatu). Seuraavat "Armfeldtska gatan" (nykyinen Säveltäjänkatu) ja "Steinheilska gatan" (nykyinen Juhana Herttuankatu) sivuavat toria "Alexanders torg" (Aleksanterin tori, nykyinen Sibeliuspuisto). Tunnettujen henkilöden katuja on vielä "Tandefeldtska gatan" (nykyinen Maaherrankatu) ja "Troilska gatan" (nykyinen Itätullinkatu). Viimeisenä onkin koko kaupungin etelässä rajaava "Södra Linie gatan" (Eteläinen linjakatu, nykyinen Itsenäisyydenkatu).
Kartta vuodelta 1895, laatinut F. J. Lindström
Kaupunki on edelleen laajentunut ja kartassa ovat nyt jo ruotsinkielisten nimien rinnalla suomenkieliset nimitykset.
Joen nimenä on "Kumo Elf" (nykyisinkin Kokemäenjoki). Kirkko ja joen ylittävä silta ovat nykyisillä paikoillaan. Jokirannassa on "Södra Strand gatan" (nykyisinkin Etelärantakatu). Raatihuoneen edessä on puisto "Rådhus skvären" (nykyinen Raatihuoneenpuisto). Aikaisemman kartan "Ny torget" (uusi tori) on nyt tässä kartassa saanut nimen "Salutorget" (nykyisinkin Kauppatori).
Lännenpuolella kaupunkia tässä kartassa on merkittynä 6. kaupunginosa, idässä 5. ja 7. kaupunginosa ja joen toisella puolella 8. kaupunginosa.
Loppulause
Vaikka vuosisatojen aikana Porin palot ovat tuhonneet paljon kaupungin historiaa koskevaa aineistoa, ovat vanhoista arkistoista löytyneet mm. nämä arvokkaat kartat, joiden jäljennöksiin Satakunnan Museossa on mahdollista tutustua ja joita voi nykyisin sieltä jopa ostaa omakseen.
Lähde
- Porin kaupungin historia, painettu 1899
