Yyteri

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista

Uudelleenohjattu sivulta Yyterin hiekkarannat

Yyteri 60. kaupunginosa

Suuralue	Meri-Pori
Osa-alueet	-
Väkiluku	668
Postinumero	28840
Seurakunta	Pihlavan seurakunta

Yyteri on merellinen lomakeidas meren rannalla, pohjoismaiden laajin hiekkaranta ja suosittu turistikohde Meri-Porissa noin 18 kilometrin päässä Porin keskustasta. Yyterin vieressä sijaitsee Kaanaan kaupunginosa. Yyterissä on paljon nähtävää ja koettavaa. Yyterin hiekkarantoja tullaan ihastelemaan ympäri Suomea. Rannan eteläpäässä sijaitsee Suomessa harvinainen nudistiranta. Yyterissä on myös konsertoinut 60-luvulla mm. Rolling Stones -yhtye.

Sisällysluettelo

1 Hiekkarannat
- 1.1 Yyterin Santojen historia
2 Lähde
3 Nähtävyyksiä ja palveluita
4 Katso myös
5 Kuvia Yyterin kaupunginosasta
6 Aiheesta muualla

[muokkaa]

Hiekkarannat

Yyterin hiekkarannat eli Yyterin Sannat ovat pohjoismaiden pisimmät ja rannalla on myös ainutlaatuisia dyynejä. Santojen alue reunustaa Selkämeren lahtea kolmen kilometrin pituisena ja 200-300 metrin levyisenä. Kun huomioidaan vielä Herrainpäivien ja Karhuluodon hiekat, niin Yyterinniemen hiekkarantoja on yhteensä kuutisen kilometriä eli lähes 15 neliökilometriä, josta puolet on aktiivisia lentohiekkadyynejä. Heti sannoille tultaessa on vanhin ja kaikkein korkein dyynivalli, jonka korkein kohta on nimeltään "Keisarinpankki" (n. 20 m), jo metsittynyt mutta yhä liikkuva.

Hiekka-aines eli "santa" on vielä paljon hienorakenteisempaa kuin vaikkapa Kalajoen särkkien hiekka. Vastaavanlaista hienoa hiekkaa löytyy esimerkiksi Tanskan Jyllannin rannoilta, mutta siellä hiekkaa on suuremmalla alueella. Yyterissä tuuli kasaa hiekkaa dyyneiksi, jotka liikkuvat ja kasvavat vähitellen. Hiekkapenkan suojan puolelle kasvaa hiekansitojakasveja, kuten Porin nimikkokasvia rantavehnää, jota on runsaasti. Dyyneillä elää myös aivan oma eliöstönsä. Luonnonsuojelulaki suojelee tätä maassamme harvinaista luontotyyppiä. Olennaisena osana tähän luontotyyppiin kuuluvat myös dyynialueen taakse muodostuneet suot ja harjujärvet. Yyterissä suoalue alkoi aiemmin Keisarinpankin luota, mutta on nykyisin kuivattu ojituksilla. Kerinjärvi ja Haventojärvi ovat heinikoitumassa. Harjujärvistä on vielä jäljellä Levon luona Fatijärvi ja Seipinkrooppi sekä pieni Ruutujärvi, joka on raivattu vanhasta kuivuneesta järvestä ja sijaitsee Meriravintolaan ja Yyterin leirintäalueelle johtavan tien vieressä.

Yyterin hiekkadyynit houkuttelevat matkailijoita ja kaupunkilaisia uimarannalle koko kesän. Yyterissä voi harrastaa uimisen ja auringonoton lisäksi monenlaista muuta liikuntaa, kuten golfia, frisbeegolfia, ratsastusta, beach -volleytä ja surfausta. Yyterissä on yli 30 km retkeilyreittejä ja luontopolkuja sekä yli kymmenen lintutornia. Yyterin maankuulujen hiekkarantojen omaleimainen luonto tuleekin kätevästi tutuksi esimerkiksi paikoitusalueelta alkavalla 1,8 km pituisella luontopolkulenkillä. Jos lenkkeiltyä ei halua uida kylmässä merivedessä, voi istuskella kahvikupin äärellä Meriravintolan kiviterassilla ja ihailla samalla kaunista merimaisemaa, laskea vesiliukumäestä tai uida uimakuopilla. Tietysti voi myös yöpyä leirintäalueella, poiketa kylpylään tai syödä hyvin kylpylähotellissa.

Lumisina talvina Yyterissä voi myös hiihdellä tai laskea pulkalla mäkeä. Vaihtelevasta maastosta kumpuineen ja mäkineen löytyy "jokaiselle jotakin". Avantouintiakin on mahdollista harrastaa.

Alueen ainutlaatuisuudesta johtuen Yyteriin rakennettiin 1974 nykyinen Yyterin kylpylähotelli, joka oli pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa lamavuosina, mutta nyttemmin on hyvin menestyvä monipuolinen yritys.

[muokkaa]

Yyterin Santojen historia

Yyterin Santojen keskiosaan käyttöoikeuden Rosenlew-yhtiöltä sai Satakunnan Suojeluskuntapiiri 1930-luvulla ja vuonna 1933 valmistui Meriravintola siihen liittyvine talous- ja muine rakennuksineen. Näistä suurimman yhteydessä oli kuusi huonetta täyshoitolaisille. Rakennukset suunnitteli rakennusmestari Valle Antila, joka aikoinaan teki myös mm. Harjavallan ensimmäisen riippusillan. Hiekkadyynin harjalle sijoitettu ravintolarakennus oli pohjalaisen Antilan mukaan luonnosteltu mm. ravintolasalin puolelta jonkinlaiseen talonpoikaistyyliin. Tämä toteutettiin osin vain kuvien avulla. Niinpä salin seinät oli pinnoitettu pahvilla, johon teatterikulissien tapaan oli maalattu komea hirsirakenne. Ravintolan pito sekä kesäasuntojen vuokraus ja hoito oli Satakunnan Lotta Svärd-piirillä alusta alkaen.

Hiekkadyyneille rakennettiin 1930-luvun puolivälissä ensimmäiset pienet vuokramökit. Meriravintolan kohdalle alas dyynin maanpuolelle rakensi lottien toimesta Ulvilan Haistilasta kotoisin oleva urakoitsija Iivari Nieminen hirsisen leipomo- ja saunarakennuksen, jolta puiset leveät puuportaat johtivat rinnettä ylös ravintolan luo. Niemisen alueelle samana vuonna rakentamissa useissa kesäasunnoissa oli sekä kahden että neljän hengen huonetiloja. Ravintolan edustan tasanteelle rakennettiin makeis- ja virvoitusjuomakioski. Nieminen rakensi lottien toimesta vuonna 1939 vielä ns. vierashuonerakennuksen, jossa oli neljä asuinhuonetta aputiloineen. Puutalo Oy rakensi vuonna 1940 erillisen tehdasrakenteisen ruokailurakennuksen ja kymmenkunta pientä erillistä asuntomökkiä. Samana vuonna helsinkiläinen arkkitehti Jarl Eklund laati luonnokset Yyterin Santoja varten suuresta hotelli-kylpylärakennuksesta. Hotelli oli suunniteltu dyynin harjalle kerrosrakennuksena ja kylpylä dyynin rantarinteelle dyyniä myötäileväksi pitkäksi yksikerroksiseksi rakennusnauhaksi. Silloiset olosuhteet kuitenkin estivät rakennushankkeen toteuttamisen.

Siihen asti lähinnä porilaisten suosima Yyteri, Suomen pisin yhtenäinen hiekkaranta, alkoi saada nimeä myös maakunnan ulkopuolella aina pääkaupunkia myöten. Lehdissä näkyi yhä useammin ylistyksiä "Selkämeren Helmelle". Täpötäydet matkustajajunat toivat suvilystiläisiä eväineen Kaanaan ja Levon pysäkeille. Vajaan kahden kilometrin loppumatka dyyneille sujui reippaasti kävellen kovassakin helteessä.

Sodan jälkeen rauhansopimuksen nojalla lakkautettiin Suojeluskunta ja Lotta Svärd-järjestö, jolloin Yyterin käyttöoikeus siirtyi Suomen Punaiselle Ristille, joka vuokrasi sen ensin Sarpi Oy:lle ja sitten 1950 alkaen Satakunnan Osuuskaupalle (SOK). Sitten käyttöoikeus pariksikymmeneksi vuodeksi siirtyi vuonna 1956 perustetulle Yyteri-Säätiölle, jonka perustivat Suomen Palloliitto, SVUL, Satakunnan ampujat sekä Reserviupseeri- ja Reservialiupseeriliittojen Satakunnan piirit.

Rosenlew oli sodan lopulla perustanut mökkikylän, josta myöhemmin tuli lomakylä, ja järjesti työntekijöilleen kesäleirejä. Vuodesta 1947 alkaen Helsingin yliopiston satakuntalainen osakunta järjesti Yyterin juhannusjuhlat yhdeksänä vuotena. Juhannuksina hiekkarannalla juhlittiin ja poltettiin perinteinen komea kokko. Jokavuotisten heinäkuun "Tarmon suurtempaus"-kesäjuhlien kohokohdaksi tuli kauneuskilpailut, kun ensin vuonna 1950 valittiin "Miss Yyteri" ja sitten vuodesta 1951 vuoteen 1969 "Hiekkarantojen kuningatar". Sen jälkeen kilpa siirtyi hotelliin ja valittiin taas "Miss Yyteri". Vuonna 1956 rakennettiin Suomen suurin katettu tanssilava. Suosittuja lavatansseja pidettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Yyteriin tultiin polkupyörillä tai linja-autoilla tanssimaan ja telttailemaan. Kuuluisin vierailija oli Yyterissä juhannuksena 1965 esiintynyt Rolling Stones-yhtye.

Yyteri-Säätiö teki suuria investointeja parantamaan Yyterin Santoja ja 1960-luvun lopussa perusti leirintäalueen. Lopulta Rantaloma Oy, myöhemmin Rantasipi Oy, toteutti hotellihaaveen, kun kongressihotelli valmistui vuonna 1974.

Yyteriin tehtiin kaksi lämminvesiallasta ja rakennettiin uusi saunarakennus vuonna 1986. Samana vuonna valmistui myös uusi Meriravintola, johon asiakkaita mahtuu 100 sisälle ja 100 terassille. Loma-Yyteri perustettiin vuonna 1987 ja se alkoi ponnistelut Yyterin kehittämiseksi, osakkainaan Porin kaupunki ja viisi yyteriläistä yrittäjää. Leirintäalue siirtyi Loma-Yyteriltä 1990-luvun puolivälissä Porin kaupungille.

Vanha Santojen historia jäi lopullisesti muistoihin, kun 1970-luvulla pikkumökit poistettiin ja tanssilavakin purettiin. Sitten vielä vanha Meriravintola tuhoutui täysin 23.9.1977 aamuyöllä alkaneessa tulipalossa, tosin samalle paikalle tehtyyn uuteen ravintolaan jäi vanhasta vielä muistoksi ravintolan edustalla oleva laakakiviterassi.

[muokkaa]

Lähde

Hannes Tiira: YYTERI hiekkarantojen kuningatar-kirja
Satakunnan Kansan artikkelit

[muokkaa]

Nähtävyyksiä ja palveluita

Yyterin hiekkarannat
Yyterin kylpylähotelli
Golfrata ja ravintola 19. reikä [1]
Yyterin Kievari, Yyterinsantojentie 10 (www.vapaalle.com/yyterinkievari)

[muokkaa]

Katso myös

[muokkaa]

Kuvia Yyterin kaupunginosasta

Yyteri talvella	Ilmakuva Yyterin hiekkarannoista.	19. reikä.	Ilmakuva Yyteristä. Etualalla Yyterin kylpylähotelli.
Kuva 70-luvulta Yyterin kylpylähotellista.	Yyterin Kylpylähotelli	Yyteri Golf