Anton Björnberg

Carl Anton Björnberg syntyi 6.3.1821 Porissa kauppias ja laivanvarustaja Carl Fredrik Björnbergin (synt. 13.11.1791, kuoli 11.4.1849, porvarioik. 1817) ja puolisonsa Anna Sofia Tamlanderin (synt. 20.11.1800, kuoli 3.6.1859) poikana. Isovanhemmat: porvari Kaarle Björnberg ja Margreeta Helena Wadén.

Ylioppilas Helsingissä 23.6.1835. Toimi kauppiaana Porissa, porvarioikeudet 1845. Ei naimisissa. Ranskan konsuliasiamies 1848 ja Lyypekin konsuli 1850. Omisti buldaanitehtaan, sahoja ja kauppalaivoja.

Anton Björnberg rakennutti Jokirantaan Rantakadulle (nykyinen Etelärantakatu) vuosina 1851-1853 kolmikerroksisen rautapeltikattoisen asuintalon, joka valmistuessaan herätti suurta hämmästystä korkeudellaan.

Anton Björnbergin omistuksessa oli Aittaluodossa toinen kaupungin buldaanitehtaista (hamppukangastehdas), joka oli Antonin isän Carl Fredrik Björnbergin perustama, etuoikeutettu 22.12.1848. Tehdas siirtyi isän kuoltua 11.4.1849 Anton Björnbergin omistukseen. Anton Björnberg omisti myös useita sahoja ja laivoja 120 lästiä. Hän oli kaupungin johtavia liikemiehiä.

Anton Björnberg oli kauppias Isak Carströmin kanssa yksi Reposaaren laivaveistämön perustajia. Reposaaren laivaveistämöyhtiön veistämössä rakennettiin mm. venäläiset kruununlaivat, joihin Porin Mekaaninen työpaja valmisti höyrykoneet. Kun pula- ja nälkävuodet alkoivat vuonna 1866, joutui Reposaaren laivaveistämöyhtiö monen muun yhtiön kanssa antamaan konkurssihakemuksen syksyllä 1866.

Porin Mekaanisen työpajan (Björneborgs Mekaniska Verkstad) Isosantaan perustivat Leineperin ruukinpatruuna, tehtaanomistaja Karl Johan Lönegren ja kauppias Anton Björnberg, etuoikeus 29.9.1858. Kaksi vuotta myöhemmin 12.2.1860 he ottivat mukaan osakkaaksi kauppaliikkeen I. Carström & Kumpp. Mekaaninen työpaja sai jo vuonna 1859 tilauksen 300 hv höyrykoneista kahteen Porin laivatelakalla rakennettavaan höyrylaivaan. Siellä valmistettiin myös 1.1.1863 käyttöön vihittyyn uuteen kivikirkkoon (nykyinen Keski-Porin kirkko) sen korkean tornin mahtava valurautainen huippu.

Sitten vuonna 1867 Mekaaninen työpaja muutettiin osakeyhtiöksi ja samana vuonna rakennettiin rautainen potkurihöyryalus tullilaitokselle. Seuraavana vuonna tehtiin höyrylaivoja, maatalouskoneita ja muita rautatuotteita. Mekaanisessa työpajassa työskenteli 1860-luvun lopulla jo seitsemän mestaria ja yli 300 työmiestä. Vuonna 1870 Mekaaninen työpaja kuitenkin paloi ja seurauksena oli vararikko. Konepaja toimintaa jatkoivat välittömästi uudet yrittäjät, ruotsalainen ins. C.J. Lindström ja kauppias Karl Borg teknisenä johtajanaan ruotsalainen ins. Carl Fornander. Tämä yhtiö teki konkurssin vuonna 1875 ja toiminimi Rosenlew otti Mekaanisen työpajan haltuunsa vuonna 1877, jolloin uudeksi nimeksi tuli Porin Konepaja.

Anton Björnberg oli myös tänne vuonna 1861 siirtyneen Pohjanmaan höyrylaivayhtiön puheenjohtajana, satamajohtokunnan ja Porin siltayhtiön puheenjohtajana sekä toimi jäsenenä useissa komiteoissa mm. kaupungin uudestaan rakentamis-komiteassa. Björnberg oli yksi kaupungin säästöpankin ja kauppa-apurahaston perustajista. Julkisessa elämässä hän näytti taitonsa ja tietonsa jäsenenä tammikuunvaliokunnassa ja kaupungin edustajana vuoden 1863-1864 valtiopäivillä.

Konsuli Carl Anton Björnberg kuoli 29.11.1866 matkallaan Wienissä Itävallassa.

Anton Björnbergin laivoja

• 1837 FL "DYGDEN" 250-lästinen (C.J. Thornbergin kanssa)
• 1840 FL "GUSTAF" 285-lästinen (J. Grönfeldtin kanssa)
• 1848 PL "ANNA" 249-lästinen (C.F. Björnbergin kanssa)
• 1849 priki "HENRIETTA" 68-lästinen (G. Sohlströmin ja A. Lundborgin kanssa)
• 1856 PL "ANNAMOOKA" 310-lästinen
• 1856 priki "TRIDENT" 120-lästinen
• 1857 FL "NORMA" 375-lästinen

Lähde

• Porin kaupungin historia, painettu 1899