Porin konepaja

Pori-tieto - vapaa sanakirja Porista
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Porin konepajaa. Reposaaren konepajasta on myös artikkeli.
Vuonna 1903 valmistunut rakennus Porin konepajalla

Porin konepajan Isonsannan alueelle vuonna 1858 ovat perustaneet yksityiset liikekumppanukset tehtailija K.J. Lönegren ja kauppias C.A. Björnberg. Pari vuotta myöhemmin yhtiön osakkaaksi 12.2.1860 otettiin myös kauppaliike I. Carström & Kumpp. "Porin mekaaninen työpaja" paloi ja meni konkurssiin vuonna 1870. Välittömästi jatkoivat kuitenkin konepajatoimintaa ins. C.J. Lindström Ruotsista ja porilainen kauppias Karl Borg. Tällöin työhön saatu isännöitsijä C.J. Lindström rupesi valmistuttamaan konepajalla auroja, hakkureita, äkeitä ja höyrykoneita.

Muutamien omistajavaihdosten jälkeen osti 1853 perustettu W. Rosenlew Co konepajan 1877. Konepajaa laajennettiin vuonna 1885 laivaveistämöllä ja 1893 hinaussliipillä laivoja varten. Yhtiöstä tehtiin itsenäinen Björneborgs Mekaniska Werkstad Aktiebolag 1904. Osakkaat tosin olivat Wilhelm Rosenlewin perheenjäseniä. Porin konepaja erotettiin Rosenlewista itsenäiseksi yhtiöksi 1904 ja liitettiin takaisin Rosenlew-yhtiöön 1932. Koko Rosenlewin konserni siirtyi yli 130 vuotta itsenäisesti toimittuaan Rauma-Repolan tytäryhtiöksi 1987. Porin konepaja ehti olla Rosenlewin omistuksessa 110 vuotta.

Yksi konepajan tunnetuimmista tuotteista on Porin Matti -liesi.

Konepajan alueella Rosenlewin nimi säilyy edelleen Sampo-Rosenlewin nimessä. Porilaisten puheissa Rosenlew on sama kuin konepaja eli Isonsannan teollisuusalueen etelä- ja länsiosa. Rosenlewin alueen vanhin rakennus on ilmeisesti 1870-luvulla rakennettu patamakasiini, jonka vieressä on 1916 rakennettu konttorirakennus.

Lähteet

  • Satakunnan Kansa 3.5.1999
  • osa/Porin kaupungin historia, painettu 1899
Henkilökohtaiset työkalut
Porilaiset.com