Raatihuone
Raatihuoneen on suunnitellut Carl Ludvig Engel, joka on suunnitellut myös mm. Helsingin tuomiokirjon ja ylioppilastalon. Rakennushanke lähti käyntiin vuonna 1823 kaupungin tarpeesta rakentaa uusi vankila paikkakunnalle. Lopulliset piirustukset ja kustannusarvion hän allekirjoitti 30.8.1831. Vaikka piirustukset hyväksyttiin jo vuonna 1831 todellisiin rakennustöihin ryhdyttiin vasta vuonna 1830-luvun loppuvuosina. Rakennustöiden viivästymisenä syynä oli alueen asemakaavamuutos ja hankeen taloudelliset vaikeudet. C.L. Engelin suunnitelmien mukaan rakennettu empiretyylinen raatihuone rakennettiin vuosina 1839-1841 ja vihittiin käyttöön 1841. Valmistuttuaan rakennuksessa oli keskushallinnon ja oikeuslaitoksen kokoustilat sekä suuri sali istuntojen pitoa varten. Lisäksi rakennuksen kuuluivat olennaisena osana myös vankila ja putka sekä palovartijan vartiotupa.
Raatihuone oli kaupungin edustusrakennus ja maallisen vallan tunnus. Tekeminen maksoi aikanaan 85000 hopearuplaa. Talo on rakennettu lähiympäristöstä louhituista sokkelikivistä, tiilistä, virolaisesta kattolistakivestä, Ruotsista tuodusta rautatavarasta, Öölannin kalkkikivestä sekä satakuntalaisesta puusta. Ikkunalasit ovat Thornäsin Lasitehtaalta. Tornikello on ilmajokelaisen kellosepän Johan Yli-Könnin työtä. Huonekalut ovat Pietarista ja Helsingistä, tekstiilit olivat alunperin Hampurista ja istuntosalin peili Tukholmasta.
Kymmenen vuotta raatihuoneen valmistumisen jälkeen rakennus vahingoittui perusteellisesti vuonna 1852 Porin palossa. Palon jälkeen rakennus korjattiin alkuperäisen mallin mukaisesti, paitsi puinen torni korvattiin J. E. Stenbergin suunnittelemalla nykyisellä palotornilla vuonna 1891.
J.E. Stenberg suunnitteli myös patsaat silloisen torin, nykyisen Raatihuoneenpuiston puoleisen julkisivun päälle; patsaat kuvaavat kahta airutta sekä lain ja oikeudenmukaisuuden jumalatarta ja ne on tilattu ilmeisesti ulkomailta.
Teksti "Curia Arctopolis" rakennuksen julkisivussa tarkoittaa sananmukaisesti käännettynä "Karhukaupungin neuvotteluhuone".
Torni on harjasta laskien 21 kyynärää eli 12,47 m korkea ja varsinaisen rakennuksen korkeus maanpinnasta vesikaton harjaan on 15,44 m.
Porin raatihuone toimi Porin kaupungintalona vuoteen 1961, jolloin Porin kaupunki osti raatihuoneen vieressä olevan Junneliuksen palatsin, joka toimii nykyisin kaupungintalona. Kaupungintalon vaihdoksen syynä oli tilanpuute.
Raatihuoneen viimeisimmät korjaus- ja restaurointityöt alkoivat 1980-luvulla ja päätökseen ne saatiin vuonna 1991. Nykyisin rakennuksen kellarikerroksessa toimii ravintola, ensimmäisessä kerroksessa ovat kaupungin elinkeino- ja matkailutoimiston tilat sekä toisessa kerroksessa on kokoustilat. Raatihuone on yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä.
| Porin kansallinen kaupunkipuisto |
| Hotelli Otava | Juseliuksen mausoleumi | Kaupungintalo | Maauimala | Pohjoisranta | Eteläranta | Porin metsä | Puuvilla | Raatihuone | Rautatieasema | Vanha hautausmaa | Vesitorni | Puistoakselit | Ortodoksikirkko |